
Suomen raviradat elävät nykymallissa valtion ja maa- ja metsätalousministeriön palkintotukien ja toimintatukien rahoittamina. Toki radoilla on omaakin myyntiä, mutta rahoitus on järjestetty vuodesta 2017 alkaen yhtä kaikki näin. Parin vuoden päässä odottaa rahapelien lisenssimarkkina, jossa urheilumuodon finanssit menevät jälleen uusiksi.
Yhtenä ongelmana nykyjärjestelmässä on, että raviratojen omasta varojenhankinnasta on nykyjärjestelmässä ollut pahimmassa tapauksessa haittaa tukien määrälle. Järjestelmää ei näinä vuosina ole onnistuttu muuttamaan kepistä porkkanaksi omalle aktiivisuudelle, ainakaan ravitoiminnan osalta.
Vuodenvaihteet ovat nykyisessä rahoitusmallissa kriittinen hetki, lyhyt epäjatkuvuuskohta tukien maksatuksessa. Tukipäätökset tulevat myöhään ja aiheuttavat katkoksen tammikuussa.
”Joka kuukausi laskut on maksettava kuitenkin. Ellei niitä pysty maksamaan, tulee seurauksia, tavalla tai toisella.” Jyri Saranpää
Nykyisessä taloudellisessa tilanteessaan raviradat ovat vain vuosi vuodelta entistä ahtaammalla odottaessaan tukien maksatusta. Seinäjoen raviradan toimitusjohtaja Jyri Saranpää sekä Turun ja ensimmäinen maaliskuuta alkaen Forssankin raviratojen johtaja Eeva Karvonen kertovat tuntemuksiaan vallitsevasta tilanteestaan.
”Ahtaassa raossa ollaan”, Jyri Saranpää myöntää.
”Vuodenvaihteessa on tukien maksatuksessa tosiaan tällainen katkos. Raviratojen taloutta voisi verrata tässä ihan vaikka henkilökohtaiseen talouteen. Jos ihmiselle ei jossain kuussa tulekaan palkkaa, voi tulla tiukkaa. Joka kuukausi laskut on maksettava kuitenkin. Ellei niitä pysty maksamaan, tulee seurauksia, tavalla tai toisella.”
Eeva Karvonen kertoo vain Turun tilanteesta, sillä hänen alkuunsa Forssan johdossa on vielä yli kuukausi aikaa.
”Tiukkaa on täälläkin”, Karvonen toteaa.
Raviratojen toimintatukien määrästä päätettiin lopulta viime viikolla. Yhteensä maakuntaradoilta leikataan viime vuoden tukitasosta noin 1,8 miljoonaa euroa.
Vuoden ensimmäiset tukierät ovat menossa maksuun helmikuun aikana, eli akuuteimpaan kassakriisiin on näköpiirissä helpotusta. Kokonaisuus on kuitenkin lievästi sanottuna tiukka, kun budjetteja joudutaan saksimaan entisestään.
”Se on suurin huolenaihe. On avattava budjetti rivi riviltä, jotta päästäisiin budjetissa viimeisimpien tukipäätösten pienentyneisiin lukuihin. Vyö on jo valmiiksi tiukalla aiempien säästöjen takia”, Eeva Karvonen kuvailee.
”Kehittäminen ravikeskuksissa painottuu tilanteen vaatimien lisäeurojen osalta paljolti raviurheilun ulkopuolisiin käyttötarkoituksiin.” Eeva Karvonen
Eeva Karvosen siirtyminen myös Forssan raviradan vetäjäksi liittyy osaltaan ratojen tiukkaan taloustilanteeseen, mutta muutos oli päätetty ennen tuoreimpia vyönkiristyslukuja. Aiemmin Forssan raviradalla oli yhteinen toimitusjohtaja Tampereen Teivon kanssa, mutta näitä ratoja vetäneen Elina Hirvosen siirtyessä muihin tehtäviin Teivoon palkattiin oma toimitusjohtaja Kaisa-Leena Ahlroth.
”Toimintoja on vain pakko yhdistää, ja yrittää saada sieltä suunnalta säästöjä aikaiseksi. Nykyiset tukiluvut ohjaavat myös siihen, että olisi pakko saada myytyä ravirataa muuhun käyttöön. Sieltä tulevat rahat voisivat paikata leikkauksia”, Eeva Karvonen summaa.
Tiukassa paikassa tulevaisuuskaan ei näytä varsinaisesti ruusuiselta.
”Ilman muuta on yritettävä nähdä hyvätkin asiat”, Jyri Saranpää sanoo.
”Kuitenkin on vaikea nähdä pitempiä trendejä, kun tämä juuri nyt on tällaista selviytymistaistelua.”
Eeva Karvonen on samoilla linjoilla.
”Toiminnassa on valtavasti tarvetta sopeuttamiseen uudessa tilanteessa, ja jo aiemmin on yritetty olla hyvin tarkkana budjettia tehtäessä. Kehittäminen ravikeskuksissa painottuu tilanteen vaatimien lisäeurojen osalta paljolti raviurheilun ulkopuolisiin käyttötarkoituksiin. Parin vuoden päässä on sitten ihan uusi tilanne ja uudet haasteet.”