Tasaisen vauhdin taulukolla reilun viidentoista vuoden välein maakuntaradoille osuvat Kuninkuusravit ovat radoille perinteisesti sekä näytön että tilin paikkoja. Suuri kansanjuhla on mahdollisuus saada alueen raviurheilulle henkistä ja taloudellista nostetta, ja onnistuessaan Kuninkuusravien hyvä taloudellinen tulos antaa raviradoille selkänojaa pitkäksi aikaa.
Koronavuosia leimasi yleisötapahtumien suhteen suuri epävarmuus, ja raviradoista lasku lankesi konkreettisimmin Seinäjoen kohdalle. Seinäjoella oli alun perin määrä järjestää Kuninkuusravit vuonna 2020, mutta koska tuolloin jouduttiin kokoontumisrajoitusten takia ajamaan erittäin rajatulle yleisömäärälle, Seinäjoki sai myös vuoden 2021 Kuninkuusravit, ja muiden jo valittujen järjestäjien vuoroja siirrettiin eteenpäin.
Vuoden 2021 Kuninkuusravien aikaan ei ollut yleisörajoituksia, mutta Seinäjoelle jäi yleisömäärän suhteen hanttikortti käteen. Kolmepäiväiset ravit keräsivät vain 15 000 katsojaa, mikä oli luonnollisesti valtava pettymys järjestäjille. Yleisö löysi takaisin Kuninkuusraveihin viime vuonna, jolloin Forssassa oli kolminkertainen katsojamäärä Seinäjoen edellisvuoden kisoihin verrattuna.
Seinäjoen ravikeskuksen toiminnanjohtaja Jyri Saranpää kertoo radan tehneen vuonna 2020 tappiota noin 70 000 euroa ja vuonna 2021 voittoa noin 60 000 euroa. Kuninkuusravivuodet siis menivät kokonaisuudessaan hiukan miinukselle, kun alkuperäisissä odotuksissa luonnollisesti oli aivan erilainen tulos.
Jälkimmäisen kuninkuusravivuoden suhteen Seinäjokea rokotti myös vuonna 2020 tehdyt tukipäätökset, joilla leikattiin vuoden 2021 toimintatukia. Seinäjoki sai tuolle vuodelle käytännössä normaalin vuoden toimintatuet, vaikka normaalisti kuninkuusravijärjestäjällä on kisavuonna tukimäärässä selvä piikki.
Ravitalousalueena Seinäjoki on Suomen suurimpia. Alueella on paljon hevosia ja valmentajia, ja pelkästään niiden määrää tarkasteltaessa Seinäjoella pitäisi olla nykyistä enemmän ravipäiviä. Seinäjoki onkin myös jatkossa läpi vuoden ajavien ratojen joukossa myös uusien suunnitelmien mukaan.
Etelä-Pohjanmaa on perinteisesti hyvin aktiivista hevostalousaluetta, ja Pohjanmaalla on aina oltu nimenomaan urheiluhenkisiä. Alueella on ollut huippuluokan hevosia molemmissa roduissa ravikuningas ja ennätysori Murrosta aina Passionate Kempin ja Etain Royalin viime vuosikymmenten menestyshevosiin.
Pitkään Pohjanmaan ykkösrata tosin oli Vaasa, mutta 1970-luvulla Seinäjoki ajoi taas edelle. Seinäjoen tavaramerkkinä oli pitkään Suviyön Suurravit, jotka olivat ravi-Suomen juhannuksen ykköstapahtuma ja muutenkin kova kansanjuhla, joka keräsi parhaimmillaan yli 17 000 hengen yleisön. 1990-luvulla tapahtuman yleisömäärät kuitenkin lähtivät laskuun ja lopulta Suviyön Suurravit lopetettiin.
Nykyisin juhannuksen ykköstapahtuma on Powerparkissa ajettava Nordic King. Powerparkin rata on muutenkin vaikuttanut Pohjanmaan ravidynamiikkaan, jossa toki oli hyvinkin Powerparkin mentävä aukko Vaasan ravitoiminnan loppumisen myötä.
Seinäjoen raviradan erikoispiirre on sen hallinnossa, sillä Seinäjoki on ainoa maakuntarata, jonka toimintaa pyörittää edelleen hevosjalostusliitto. Jyri Saranpää on siis virallisesti Etelä-Pohjanmaan Hevosjalostusliiton toiminnanjohtaja, vaikka hevosjalostusliiton varsinaiset ydintehtävät kuten varsojen tunnistaminen ovatkin liiton erillisen jalostusvastaavan tehtävänä.
Takavuosikymmeninä oli yleisempää, että hevosjalostusliitot pyörittivät myös raviratoja. Edelleen monella maakuntaradalla tehdään hyvin tiivistä yhteistyötä liittojen ja ratojen välillä, mutta Seinäjoen hallintomalli on nykyisin ainoa laatuaan. Katsomo-osakeyhtiö perustettiin jo 1972.
Raviradan ja liiton kuviot törmäsivät osittain vuonna 2018, kun Etelä-Pohjanmaan Hevosjalostusliitto irtisanoi pitkään toiminnanjohtajana työskennelleen Pertti Immosen varsojen tunnistusskandaaliin liittyen. Immonen valitti laittomasta irtisanomisesta oikeuteen ja voitti tapauksen sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa. Liitto määrättiin maksamaan Immoselle korvauksia runsaat 36 000 euroa, ja kun mukaan lasketaan kaikki liitolle tapauksesta langenneet kulut, hintalappu oli pyöreästi tuplasti Immosen korvauksen verran.
Vuonna 2018 paljastuneessa tunnistusskandaalissa tunnistajat olivat merkinneet sääntöjen vastaisesti ulkomailla tunnistettuja varsoja Suomessa tunnistetuiksi. Oikeusprosessissa Immosen todettiin liiton toiminnanjohtajana taivutelleen silloisen jalostusvastaavan käymään tunnistamassa varsoja Ruotsissa, mutta jalostusvastaavan katsottiin itse tehneen lopullisen päätöksen varsojen tunnistamisesta. Immosen työsuhde oli muuten pitkä ja moitteeton.
Etelä-Pohjanmaan Hevosjalostusliiton osuus koko tunnistusskandaalissa oli vähäinen, sillä asia koski vain kahta varsaa.
Erityiskehut Seinäjoen ravirata ansaitsee nuorisotoiminnasta.
Etelä-Pohjanmaan Hevosjalostusliiton puheenjohtajaksi valittiin tammikuussa Kati Ojaniemi. Ojaniemi on alueen ykkösketjun päättäjiä, sillä hän on toiminut sekä Seinäjoen kaupunginvaltuuston että kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Hevosjalostusliiton puheenjohtajaksi Ojaniemi valittiin, kun aiempi puheenjohtaja Esa Nuottivaara jätti puheenjohtajuuden tultuaan valituksi Suomen Hippoksen hallitukseen. Seinäjoella on ollut viime aikoina vahva edustus Hippoksen päätöksenteossa, sillä myös Nuottivaaraa liiton puheenjohtajana edeltänyt Juha Lyyski oli myös Hippoksen hallituksessa.
Erityiskehut Seinäjoen ravirata ansaitsee nuorisotoiminnasta. Vuodesta 2006 Seinäjoen raviradalla toiminut poniravikoulu on Suomen ylivoimaisesti vanhin laatuaan. Seinäjoen poniravikoulu on toteutettu fiksusti ja kustannustehokkaasti, ja normaalivuosina se on pyörinyt taloudellisesti käytännössä omillaan.
Seinäjoen raviradan viime vuosikymmeniä on liki mahdotonta käsitellä puhumatta myös Reima Kuislasta. Suurhevosenomistaja on tuonut alueelle paljon väriä, ja Kuislan ja hänen kotiratansa yhteisiin vaiheisiin on mahtunut myötä- ja vastoinkäymisisiä.
Takavuosina Kuisla vaikutti hetken aikaa radan hallituksessakin, mutta välillä hänellä on riittänyt myös kritiikkiä radan toimintaa kohtaan. Kuisla kuitenkin oli hyvin merkittävässä roolissa, kun Seinäjoki-Ajon profiilia vuonna 2009 korotettiin. Kisan ykköspalkinto viisinkertaistui 12 000 eurosta 60 000 euroon, ja siitä tuli samalla Prix d’Etain Royal Seinäjoki Race.
Vuonna 2016 kisan nimi muutettiin Seinäjoki Raceksi, eikä hänen superhevosensa nimen pudottaminen kisan nimestä ilahduttanut Kuislaa. Kuisla kuitenkin painottaa välien olevan kunnossa ja muistuttaa myös olevansa Hotelli Sorsanpesän kautta jatkuvasti sponsoroimassa Seinäjoen raveja.
Reima Kuislan valmentajauran kovimpia saavutuksia on Seinäjoen valmentajaliigan ykkössija voittojen määrässä vuodelta 2013, ja tänäkin vuonna hän on saman tilaston kärjessä. Lauantain Seinäjoki Racessa Kuislan tallista on viivalla Mandela Zon, joka lienee kotiyleisön eniten seuraama hevonen.
Lähteenä on käytetty Harja hulmuten - Etelä-Pohjanmaan Hevosjalostusliiton historia -kirjaa (Heikki Pehkoranta 1986, kustantaja Etelä-Pohjanmaan Hevosjalostusliitto).
