Tuottaako peliyhtiö kymmeniä miljoonia vai miljoonia? ATG:n laskelmat kyseenalaistavat Hippoksen odotukset

Suomalaisella ravitaloudella on edessään sen historian ehkä suurin muutos, kun hevospelit tulevaisuudessa siirtyvät lisenssi- eli monilupajärjestelmään. Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö Suomen Hippos ry on perustamassa ruotsalaisen hevospelijätti ATG:n kanssa omaa peliyhtiötä, jonka tuotoista ravialan rahoitus on tarkoitus suurelta osin kattaa.

Lisenssijärjestelmän käynnistymiseen asti hevospelejä myy Suomessa yksinoikeudella Veikkaus.

Raviurheilun rahoitus on entisen Veikkauksen, RAY:n ja Hippoksen omistaman hevospeliyhtiö Fintoton yhdistämisestä alkaen kulkenut erilaisina valtiontukina. Tukitaso on vuosia ollut vajaat 40 miljoonaa euroa, mutta tälle vuodelle rahoitus leikattiin reiluun 34 miljoonaan euroon.

Hippoksen valtuuskunta päätti lisenssimallin kannattamisesta runsas vuosi sitten. Erinäisten vaiheiden jälkeen hevosala sai marraskuun alussa tahtonsa läpi, kun valtio päätti myös hevospelaamisen siirtyvän lisenssimalliin.

Viime tiistaina Hippoksen valtuuskunta hyväksyi ATG:n kanssa neuvotellut sopimusehdot ja antoi järjestön johdolle valtuudet uuden yhtiön perustamiseen.

Samalla valtuuskunnalle esitettiin myös tarkentuneita laskelmia suunnitellun yhtiön mahdollisesta tuloksenteosta. Luvut ovat Hippoksen kumppanin ATG:n laskemat.

Alan kokonaisrahoitukseen kuuluvat myös perusteilla oleva markkinointiyhtiö sekä valtionavut. Peliyhtiö on kuitenkin tarkoitettu ravitalouden moottoriksi, jonka varaan kasvun täytyy nojata.

MT:n haltuunsa saamien laskelmien perusteella ravitaloudelle on luvassa jääkylmää kyytiä. Viidelle vuodelle tehdyssä laskelmassa uuden peliyhtiön ensimmäisen vuoden käyttökate olisi 4,4 miljoonaa, mistä se kasvaisi melko tasaisesti viidennen vuoden eli käytännössä vuoden 2031 ennustettuun 16,8 miljoonaan euroon.

Käyttökate tarkoittaa tulosta ennen veroja, rahoituseriä ja poistoja. Jos yhtiö tekisi kaikkien muiden kulujen jälkeen 16,8 miljoonan euron tuloksen, 20 prosentin yhteisövero olisi reilut 3 miljoonaa ja viivan alle jäisi reilut 13 miljoonaa.

Hippos ja ATG omistavat tulevan yhtiön puoliksi, mutta tuotonjakoa on sorvattu Hippokselle positiivisemmaksi. Jos sen osuus yhtiön tuloksesta olisi 60 prosenttia, esimerkiksi 13 miljoonan euron liikevoitosta sen osuus olisi vajaat 8 miljoonaa. Siis viidentenä toimintavuonna eli 2031.

Esitellyt luvut ovat aiheuttaneet valtuuskunnan jäsenissä tyrmistystä, sillä ne ovat huomattavan kaukana Hippoksen hallituksen puheenjohtajan Antti Lehtisalon maalaamasta tasosta.

Syyskuussa Lehtisalo arvioi Ylen haastattelussa, että lisenssijärjestelmä voisi tuottaa ravitaloudelle puolitoista tai jopa kaksi kertaa nykytilannetta enemmän rahaa jo vuonna 2030.

Sen jälkeen Lehtisalo on julkisuudessa toistuvasti kertonut, että hevosalan on tultava lähivuodet toimeen 32–36 miljoonan euron rahoituksella, mutta kokonaisrahoituksen nousevan siitä tämän vuosikymmenen loppupuolella.

Ravien rahoitusta käsiteltiin myös reilu viikko sitten julkaistussa MT Hevoset -ohjelmassa. Kun Lehtisalolta kysyttiin ravipelien ennakoitua liikevaihtoa, hän kertoi ajattelevansa asiaa katteen kautta.

”Se on joitakin miljoonia ainakin ensimmäisen vajaan vuoden aikana, mutta sitten se kasvaa siitä niin, että se on useampi kymmenen miljoonaa vuosikymmenen lopussa”, Lehtisalo kuvaili.

Vastauksena jatkokysymykseen Lehtisalo vahvisti puhuvansa nimenomaan tuotoista Hippokselle ja ATG:lle.

Puhe kymmenien miljoonien tuotoista 2020-luvun lopulla ei siis ole yksittäinen heitto, vaan Hippoksen puheenjohtaja on toistanut tätä kuukausien mittaan moneen kertaan.

Laskelmat ovat aina laskelmia, mutta tulevan kumppanin lukuja tuskin on pyydetty ja esitelty Hippoksen valtuuskunnalle huvin vuoksi.

Valtuuskunnalle esitetty ATG:n laskelma on ainakin hevospelien myynnin osalta varsin optimistinen. Tällä hetkellä Veikkauksen hevospelien pelikate eli pelaajien niihin häviämä raha on valistuneiden arvioiden mukaan hieman alle 50 miljoonaa euroa vuodessa.

ATG:n laskelmassa uuden yhtiön hevospelien pelikatteeksi on ensimmäisenä vuonna arvioitu reilut 30 miljoonaa ja viidentenä toimintavuonna vajaat 60 miljoonaa. Näihin lukuihin yltäminen edellyttäisi hevospeleiltä vahvaa kasvua ja Hippos-ATG:ltä onnistumista kamppailussa Veikkausta vastaan.

Uusi yhtiö saa itselleen Suomesta Ruotsiin suuntautuvan hevospelaamisen, mutta Suomen pelit tulevat jakautumaan Hippos-ATG:n ja Veikkauksen välillä. Nykyisin Ruotsin pelien osuus on noin puolet Suomen ravipelikokonaisuudesta.

ATG:n laskelmiin yltääkseen hevospelaamisen kokonaisvolyymin täytyisi nousta tulevina vuosina merkittävästi. Jos uuden yhtiön osuudeksi tulevasta hevospelimarkkinasta laskettaisiin viidentenä toimintavuonna 70 prosenttia, ATG:n laskelman vajaan 60 miljoonan euron pelikate edellyttäisi koko hevospelimarkkinan pelikatteeksi lähes 85 miljoonaa, kun se nyt on alle 50 miljoonaa.

Uusi yhtiö hakee tuottoja myös kasinopeleistä ja urheiluvedonlyönnistä, mutta vähintään kaksi kolmasosaa pelikatteesta on laskettu tulevan hevospeleistä.

Urheiluvedonlyönnissä ja kasinopeleissä kilpailu tuleekin olemaan uudessa markkinassa hurjaa, kun kansainväliset jätit hakevat Suomesta markkinaosuuksia alkuvaiheessa tuloksesta välittämättä. Kotikentällään Ruotsissa ATG on onnistunut urheiluvedonlyönnin osalta varsin hyvin, mutta siellä sen lähtökohta oli täysin erilainen, koska yhtiöllä oli ravipelimonopolinsa ansiosta valmiiksi jättimäinen asiakaspohja.

Tulojen lisäksi viivan alle jäävään vaikuttavat tietysti kulut. Uuden yhtiön käynnistäminen on luonnollisesti kallista, mutta muutenkaan ATG:tä ei voi laskelmassa syyttää kulujen kaunistelusta.

Viidentenä toimintavuonna käyttökatteen osuudeksi pelikatteesta lasketaan reilut 19 prosenttia, mikä on pelialalla melko vähän, joskaan ei erityisen vähän. Ruotsissa ATG tulouttaa omistajilleen noin 30 prosenttia pelikatteestaan.

Peliyhtiön suurimmat menot ovat IT-kulut sekä markkinointikustannukset, jotka voivat etenkin alkuvaiheessa olla kuinka valtavat tahansa.

Puheenjohtaja ymmärrettävästi haluaa valaa joukkoihinsa uskoa vaikeina aikoina. Valitettavasti Lehtisalon puheet ovat suorastaan eri mittaluokassa kuin ATG:n laskelmat.

Antti Lehtisalo ei halunnut kommentoida MT:n tietoja asioiden keskeneräisyyteen ja luottamuksellisuuteen vedoten.

Kirjoittaja on Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja.