Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi viime perjantaina, että myös hevospelaaminen siirtyy suomalaisen rahapelijärjestelmän uudistuksessa lisenssimarkkinaan. Toive oli raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön Suomen Hippoksen toiveen mukainen, vaikka nykyinen rahapelimonopoliyhtiö Veikkaus yritti pitää hevospelit oman monopolinsa piirissä myös jatkossa.
Hippoksen tarkoitus on alkaa itse rahapelitoimijaksi osittain omistamansa peliyhtiön kautta. Hippoksen kumppanina oman yrityksen perustamisessa on ruotsalainen ravipelijätti ATG.
Strategisesti Hippoksen halu omaan peliyhtiöön on ymmärrettävä ja periaatteessa jopa ainoa mahdollinen vaihtoehto. Nykymallissa raviurheilun rahoitus tulee valtion budjetista erilaisina tukina, joiden perusteita ja määriä ala saa jatkuvasti selitellä asiapohjaltaan vaihtelevan kritiikin kohteena.
Vaikka rahoitusmallille on perusteensa, pitkän päälle nykymallilla ei ole tulevaisuutta. Lyhyesti ilmaistuna voi kysyä, kuulostaako se, että hevosilla ajetaan kilpaa ja raha tulee valtion budjetista 2030-luvun toiminnalta.
Vaikka ratkaisu voi olla ideologisella tasolla yksinkertainen, käytännössä hevosala hyppää pää edellä veteen ja toivoo, että ei satu osumaan kiveen. Kuten valtioneuvoston perjantaisessa tiedotteessa todettiin, ”ratkaisun seurauksena hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämisen määräahoja ei enää kohdenneta kilpailtuun toimintaan”.
Hevosalan tämän vuoden karvan alle 40 miljoonan euron tukirahoituksesta pyöreästi 33 miljoonaa euroa on palkintotukia sekä raviratojen saamia toimintatukia. Kun perjantain tiedotteessa todettiin, että rahoitusta voidaan tulevaisuudessa kohdentaa kasvatukseen, hevosalan toimijakohtaiseen neuvontaan ja kilpailujärjestelmän kehittämiseen sekä Hippokselle, se tarkoittaa, että lisenssimarkkinoilla hevosalan täytyy itse hankkia rahat palkintoihin ja raviratojen pyörittämiseen.
Uudessa mallissa koko ravitalouden kenttä kääntyy ympäri. Kun viime vuodet alan perusrahoitus on ollut varsin vahvalla pohjalla, mutta ongelmaksi on nähty järjestelmän jäykkyys ja ratoja passivoittava rooli, tulevaisuus näyttää aivan toisenlaiselta.
Jatkossa rahoitus on kaikkea muuta kuin varmaa, ja raviradat pääsevät näyttämään todellista liiketoimintaosaamistaan ilman tekemistään kahlitsevia toimintatukia.
Veikkaus vastaa hevospeleistä Suomessa yksinoikeudella ainakin ensi vuoden loppuun asti. Vaikka eri osapuolet virallisesti höpisevät hyvästä yhteistyöstä, Veikkauksen into edistää hevospelaamista on tulevina aikoina varmasti hyvin rajallinen. Kun nykyiset yhteistyökumppanit ovat hetken päästä kilpailijoita, tavoitteena lienee saada käännytettyä mahdollisimman moni hevospelaaja Veikkauksen muiden tuotteiden pariin.
Kun lisenssimarkkinaan jossain vaiheessa vuoden 2026 tai 2027 aikana siirrytään, Veikkauksen hevospelien vuosituotto on todennäköisesti reilusti alle 30 miljoonaa euroa vuodessa. Ja on Veikkauksen hevospelien tuotto mitä tahansa, joka tapauksessa se on Veikkauksen asiakkaiden Veikkauksen kanaviin pelaamaa rahaa. Uusi peliyhtiö aloittaa nollalla asiakkaalla ja nollan euron pelituotoilla.
Pelkästään hevospelejä myymällä Suomessa ei tulevaisuudessa tulla pyörittämään likimainkaan nykymittaista raviurheilua, mutta se ei ole Hippoksen pyrkimyksenäkään. Hippoksen ja ATG:n peliyhtiöstä on tarkoitus tehdä täysiverinen pelifirma, joka tarjoaa hevospelien lisäksi myös muuta vedonlyöntiä sekä kasinopelejä.
Vedonlyönti- ja kasinopuolella kilpailu on kovaa, mutta onnistumisen ja kasvun mahdollisuuksia on – jollakin aikavälillä. Sitä ennen raviurheilu kuitenkin kohtaa todelliset vaaran vuodet, sillä alan rahoituspohja on kauniisti sanottuna epävarma vuodesta 2026 alkaen.
Ylimenokaudelle havitellaan varmasti jonkinlaista siltarahoitusta valtiolta. Rahoitusta lienee mahdollista saada joillakin ehdoilla myös ATG:ltä, mutta mitenkään hyvää hyvyyttään Ruotsin ravikeskusjärjestö ST:n valtaosin omistama yhtiö ei varmasti ole Suomen markkinoille tulossa.
MT:n tietojen mukaan Hippoksen hallituksella on ollut tulevien vuosien pelituotoista neljä eri laskelmaa, jotka ovat poikenneet toisistaan merkittävästi.
Julkisuuteen Hippos on vetänyt korostetun varovaista linjaa. Keskusjärjestön ja sen johtajien viestintä aiheesta on ollut pääasiassa geneeristä hölynpölyä, mutta oli Hippoksen perjantaina julkaisemassa tiedotteessa joukossa asiaakin.
”Koko alan on työskenneltävä rohkeasti ja päämäärätietoisesti kohti tulevaa sekä löydettävä ratkaisuja, joilla kannatella alan toimijoita käsillä olevien vaikeiden siirtymävuosien yli”, Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää kommentoi tiedotteessa.
Vaikka kommentti ehkä äkkiä kuulostaa mainitulta geneeriseltä hölynpölyltä, siinä kiteytyy asian ydin.