Hevosalan on turha odottaa kovin suurta helpotusta

Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön Suomen Hippoksen valtuuskunta pitää perjantaina ylimääräisen etäkokouksen, jossa käsitellään alan rahoituskokonaisuutta. Luvassa lienee tiukkaa keskustelua, ovathan käsissä olevat asiat valtavan suuria.

Maanantaina julkistetussa valtion ensi vuoden budjettiesityksessä hevosalan tukien leikkaus oli odotetusti 8,5 miljoonaa euroa eli 22 prosenttia tämän vuoden tasosta. Kun tänä vuonna hevostalouden edistämiseen oli budjetoitu 39,192 miljoonaa euroa, ensi vuoden budjetissa luku on 30,692 miljoonaa.

Budjettiin nyt kirjattu jättileikkaus ei kuitenkaan nähtävästi ole koko totuus asiasta. Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää korosti maanantaina, että keskustelut maa- ja metsätalousministeriön kanssa ovat kesken, eikä hevosalan kokonaisuus ensi vuodelle ole vielä ratkennut.

Maa- ja metsätalousministeriön viesti oli samansuuntainen.

”Hevostalouden edistämisen rahoitusta alennetaan 8,5 miljoonaa euroa valtionavustuksiin kohdennetuista säästöistä johtuen. Rahoituksen alenemisen vaikutusten keventämiseen etsitään ratkaisuja yhdessä toimialan kanssa”, MMM:n myöhemmin maanantaina julkaisemassa budjettitiedotteessa mainittiin.

Julkisuudessa summista on puhunut reippaimmin Päivi Nerg MT:n haastattelussa elokuun alussa.

”Olemme lähteneet siitä, että puhutaan pitkällä aikavälillä selkeästi alle kymmenen miljoonan euron leikkauksista”, Nerg totesi hevostalouden leikkauksista.

Nergin sanomasta voinee tulkita, että nyt budjettiin merkitty 8,5 miljoonan euron leikkaus olisi hänen mainitsemansa pitkän aikavälin taso. Kuuma kysymys tietysti on, kuinka paljon lisärahaa on luvassa iskua pehmentämään.

Käytännössä mahdollisen lisärahan täytyy tulla marraskuussa tehtävän budjetin täydennysesityksen kautta.

Määräänsä suurempaa pottia sieltä tuskin on hevosalalle luvassa, ainakaan viime vuosien budjettitäydennyksiin peilaten. Viime vuonna MMM:n täydentävään talousarvioesitykseen tuomat lisäykset olivat 4H-toiminnan tukemiseen lisätty 500 000 euroa ja ampumaratojen ympäristölupien jatkorahoitukseen lisätty 960 000 euroa, eli yhteensä menolisäyksiä tehtiin 1,46 miljoonalla eurolla.

Vuotta aiemmin MMM:n lisäykset täydentävässä talousarvioesityksessä olivat yhteensä 4,5 miljoonaa euroa. Kaikkien ministeriöiden osalta tuossa vuotta 2023 koskeneessa täydennysesityksessä erilaisia määrärahoja lisättiin yhteensä 794 miljoonaa euroa, kun viime vuonna täydentävässä budjettiesityksessä määrärahoja taas päädyttiin karsimaan yhteensä 48 miljoonaa.

Viimeinen oljenkorsi ovat eduskunnan joulukuussa jakamat ”joululahjarahat”, joita jaettiin viime vuonna 50 miljoonaa euroa. MMM:n hallinnonalan osuus tästä oli 2,8 miljoonaa. MMM:n alla lisärahaa sai yhteensä kuusitoista toimijaa, niistä suurimpana pottina Pro Agrian ruoantuotannon edistäviin neuvontapalveluihin saama 800 000 euroa.

Hevosalan piireissä on myös pohdittu, voisiko lisäraha järjestyä MMM:stä siirtomäärärahoina eli aiemmilta vuosilta käyttämättä jääneinä tukirahoina. Kun verrataan hevostalouden edistämiseen viime vuosina budjetoituja rahoja ja toteutuneita avustuksia, on kuitenkin helppo todeta, että sieltä ei ole apuja luvassa. Budjetoidut varat on käytetty viime vuosina vähintään täysimääräisesti.

Valtiosihteeri Päivi Nergin mukaan hevosalalla tiedetään tarkasti tulevien vuosien rahoitussuunnitelmat. Kuva: Kari Salonen

Näiden lukujen perusteella on vaikea nähdä ministeriön löytävän kovin monen miljoonan euron helpotusta tuleviin leikkauksiin. Joka tapauksessa alan olisi äärettömän tärkeää tietää mihin varautua – tätä vuotta on jäljellä enää reilut kolme kuukautta, ja vuoden 2025 ravikilpailutoiminnan suunnittelun pitäisi olla jo hyvin pitkällä.

Ministeriön voimahahmot Essayah ja Nerg ovat molemmat vuorollaan painottaneet hevosalan olleen jo pitkään hyvin tietoinen tulevien leikkausten tasosta. Jos tietoa on ollut, ilmeisesti se on ollut hyvin tiukasti Hippoksen puheenjohtaja Antti Lehtisalon ja toimitusjohtaja Minna Mäenpään takana. Ainakin raviradat, Hippoksen valiokunnat, valtuuskunta ja jopa hallitus näyttävät olleen tarkkojen tietojen ulkopuolella.

Raviurheilun rahoista ei voi näinä aikoina puhua puhumatta samalla myös tulevista pelimarkkinauudistuksista Suomen siirtyessä kohti lisenssimarkkinoita. Hevospelien tilanne on kokonaisuudessa auki.

Hippos linjasi jo alkuvuodesta haluavansa ravipelit lisenssimarkkinaan. Hippoksen ajatuksena on palata rahapelitoimijaksi yhdessä Ruotsin ravipelijätti ATG:n kanssa perustettavalla yhteisyrityksellä.

Veikkaus taas haluaisi pitää ravipelit monopolissaan myös jatkossa, ja lausuntokierrokselle uusi laki lähtikin Veikkauksen toivomassa muodossa, jossa ravipelit jatkaisivat monopolissa.

Hipposta Veikkaus on pyrkinyt saamaan pysymään kelkassaan kovilla tarjouksilla. MT:n tietojen mukaan Veikkauksen viimeisin, loppukesästä tehty yhteistyötarjous olisi ollut kooltaan 8,8 miljoonaa euroa vuodelle 2025, saman verran eli 8,8 miljoonaa euroa vuodelle 2026, ja vuodelle 2027 tarjous olisi ollut jopa 13,6 miljoonaa euroa. Nykyisin Veikkaus maksaa Hippokselle yhteistyörahoja vain noin miljoona euroa vuodessa.

Hippos on Antti Lehtisalon johdolla ollut järkkymättömästi lisenssimallin kannalla, eikä Veikkauksen suuntaan ole MT:n tietojen mukaan haluttu edes pitää aktiivista neuvotteluyhteyttä.

Lisenssimalliin haluamiselle on hyviä perusteita. Oman peliyhtiön kautta tulonhankinta olisi nykyistä paremmin alan omissa käsissä. Ideana on, että pitkällä aikavälillä alan rahoitus voisi mahdollisesti kasvaa.

Riskinä kuitenkin on, että ennen mahdollista nousua ravitalous sukeltaa niin lujaa ja niin syvälle, että alalla ei enää ole tulevaisuutta.

Monopolimalliin jäämisessä riskinä on alan ajautuminen hitaan näivettymisen kierteeseen. Lyhyellä aikavälillä Veikkauksen tarjoukseen tarttuminen kuitenkin olisi hevosalalle varmempi kortti, sillä Veikkauksen tarjoamalla lisärahalla pystyttäisiin lähivuodet korvaamaan valtion budjettileikkaukset.

Taustakeskusteluissa yhä useampi ravipäättäjä tuntuu olevan sitä mieltä, että Veikkauksen tarjoukseen olisi sittenkin kannattanut tarttua.

Valtuuskunnan perjantain kokouksessa keskustelua käydään epäilemättä isoilla kirjaimilla.