
”Uskomus pelkän loimittamisen riittävyydestä säänsuojaksi vähentää säänsuojien rakentamista ja käyttöä”, toteaa eläintenkouluttajaja, eläinten käyttäytymis- ja hyvinvointitutkimuksen maisteriopiskelija Heta Rautiainen.
Paahteelta, sateelta ja hyönteisiltä suojaava katos on tarpeen väliaikaisena suojana karsinatallissa asuville hevosille niiden tarhoissa tai laitumilla. Eläinten hyvinvointikeskuksessa harjoittelujaksojaan suorittanut Rautiainen kertoo, että suurin osa Euroopan hevosista asuu yksittäiskarsinoissa ja ne viedään ulkoilemaan säänsuojaan tai tarhaan, jossa ei ole varjoa.
Rautiainen opiskelee Ruotsin maatalousyliopistossa (SLU) ja on tällä hetkellä siellä osa-aikaisesti töissä tutkimusavustajana. Pro gradu -työ hänellä on jo valmiina, mutta työ pitää vielä esitellä arvioitsijoille. Lopputyön aihe on hevosen oppiminen ja tunteet.
Hevosten säänsuojan käyttöön liittyneisiin tutkimuksiin perehtynyt Rautiainen pohtii vastausta kysymykseen, miksei säältä ja hyönteisiltä suojaavia katoksia ole yleisemmin hevostalleilla.
”Luulen että syitä on monia. Ei ole vielä paljoa tutkimuksia, mikä tähän päätöksentekoon vaikuttaa. Mutta omistaja saattaa ajatella, että hevonen pärjää loimitettuna tarhassa. Toinen syy voi olla, että katoksen rakentamisesta aiheutuu myös työtä ja kulua”, Rautiainen toteaa.
”Tieteellinen näyttö hevosten katoksen käyttämisestä viittaa siihen, että hevoset kyllä käyttävät säänsuojaa.”
Hän sanoo, että erityisesti yksin tarhaavien hevosten talleilla selkeä syy katosten puutteeseen saattaa olla taloudellinen. Rautiaisen mukaan ihmisillä voi olla myös ennakkoajatuksia, että hevonen ei kuitenkaan käyttäisi kallista katosta.
”Tieteellinen näyttö hevosten katoksen käyttämisestä viittaa siihen, että hevoset kyllä käyttävät säänsuojaa. Toki on yksilöitä, jotka tutkimuksissa selkeästi vähemmän käyttävät katosta.”
Yksi syy siihen, että joku hevonen laumassa ei käytä katosta, voi Rautiaisen mukaan olla tilan puute tai kyseinen hevosyksilö saattaa vain omaa tilaansa.
”Jos katokseen on vain yksi kulkuaukko, ei arempi hevonen ehkä uskalla mennä sisälle. Joku voi arastella myös oviaukon verhoja.”
Eli tila, sosiaaliset suhteet ja kulkureittien sijoittelu vaikuttavat tutkimusten mukaan säänsuojien käyttöön.
Tutkimuksen sivutuotoksena selvisi, että yleisin suoja hevoslaitumilla oli metsä.
Ruotsalaistutkijat ovat tehneet loimittamista koskevan kyselytutkimuksen. Sen vastausten mukaan hevosenomistajien ensisijaiset keinot hevosen säiltä suojaamiseen olivat loimittaminen tai vieminen talliin suojaan.
Tutkimuksen sivutuotoksena selvisi, että yleisin suoja hevoslaitumilla oli metsä. Tämän vaihtoehdon nimesi noin 60 prosenttia ruotsalaisista ja yli 40 prosenttia norjalaisista vastaajista. Ruotsissa 27 prosenttia ja Norjassa 37 prosenttia vastaajista kertoi, että laitumilla ei ollut mitään suojaa. Hyvin harvalla oli rakennettuja katoksia tai pihattoja laitumilla.
Rautiainen toteaa, että säänsuojaa tarvitaan paitsi kuumuudelta tai kylmältä sateelta suojaamiseen, myös estämään hyönteisten rajatonta pääsyä hevosten kimppuun. Säänsuojat ovat oleellinen osa hevosen hyvinvoinnin edistämistä myös polttiaiskaudella.
”Suomessa hevosia on sallittu pitää lyhytaikaisesti laitumella, jossa säänsuojana, varjona ja hyönteissuojana on pelkkä tiheä kasvusto. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että hevoset suosivat rakennettua suojaa kaikenlaisissa sääoloissa vuoden ympäri enemmän kuin pelkkää luonnon suojaa”, Rautiainen toteaa.
”Jos on mahdollista tarhata hevonen mahdollisimman tuulisella alueella, sekin auttaa hiukan.”
Useiden hevosenomistajien havaintojen mukaan tämän vuoden ”toisen aallon” polttiaisia esiintyy useissa osissa Suomea erityisen runsaasti. Myös ne hevoset, joilla ei ole varsinaista polttiaisallergiaa eli kesäihottumaa, ovat oireilleet polttiaisen puremista elo-syyskuussa.
Parhaiten hevosen suojaa tarhassa tai laitumella katos, jonka oviaukot on suojattu liuskoilla tai matoilla, jotka estävät polttiaisten pääsyn sisään. Säänsuojan kannattaa olla pimennetty, sillä polttiaiset eivät hakeudu lähes pimeisiin tiloihin. Samantyyppinen säänsuoja helpottaa hevosten elämää laitumilla paarmakaudella.
Mikäli hevonen selkeästi kärsii erityisesti iltaisin ja aamuvarhain sakeina pilvinä kimppuun käyvistä polttiaisista, on säänsuojan lisäksi hyvä suojata se myös ihottumaloimella. Polttiaisallergia voi puhjeta hevoselle missä iässä hyvänsä ja altistuksen määrän vähentäminen on toimiva keino helpottaa hevosen oloa.
”Parasta on toimia tavalla, joka parhaiten sopii hevoselle ja miten tallilla on mahdollista toimia. Jos ei ole pystynyt varautumaan polttiaisten runsauteen rakentamalla ötököiltä suojaavaa katosta, on loimittaminen, ötökkämyrkyt ja hevosen ottaminen ötökkäaikoina tallin suojaan syytä huolehtia. Jos on mahdollista tarhata hevonen mahdollisimman tuulisella alueella, sekin auttaa hiukan”, Rautiainen pohtii.
Hyvin sijoiteltu ja rakennettu, tilava ja hyvin kuivitettu suoja tarjoaa pohjoismaisiin olosuhteisiin ympäri vuoden paremman suojan kuin pelkkä luonnonkasvusto.
Hyvässä suojassa on vähintään katto ja kolme seinää.
Pienissä ryhmissä riittävän suuri suoja kaikille hevosille tai isoissa ryhmissä kaksi tai useampi pienempää katosta.
Oviaukkojen suojaaminen muoviliuskoilla tai räsymatoilla ehkäisee veden, tuulen tai hyönteisten pääsyä sisään.
Sijaintipaikaksi maaston korkeampi paikka, jotta vesi ei valu katokseen ja kuivikkeisiin.
Tuulinen paikka, jotta katoksen luona olisi vähemmän hyönteisiä.
Paljon ulkoileville isompi paksusti kuivitettu makuuhalli olisi tarpeen.
Kuivitetussa katoksessa kuiviketta tulisi olla niin paljon, että itsekin voi laskeutua siihen polvilleen.
Lähde: Heta Rautiainen, Eläinten hyvinvointikeskuksen blogi ”Loimittaminen ei vähennä hevosten säänsuojan tarvetta”