Korpikylässä kilpaillaan taas – ostajaehdokkaita olisi, mutta pankit ovat nihkeinä

Korpikylän ratsastuskeskuksessa ratsastetaan tulevana viikonloppuna monen vuoden tauon jälkeen Korpikylä Spring Tour. Aiemmin Spring Tourilla on kilpailtu GP-sarjaakin, mutta tänä vuonna ratsastetaan kaksi päivää aluetasolla ratsastusseura Korpikylän Ratsastajien 30-vuotisjuhlakilpailua.

Wahlmanien ratsastuskeskuksen tallikokonaisuus käsittää muun muassa asuinkartanon, kaksi maneesia, kolme tallia, ison ulkokentän ja maata. Karsinoita on kaikkiaan 80 hevoselle. Paikka laitettiin myyntiin kesällä 2021 hintaan 2,6 miljoonaa, mutta nyt hintaa on pudotettu miljoonalla.

”Me ollaan nyt eläkkeellä, ja ollaan asuttu viisi vuotta vakituiseen Helsingissä”, Mervi Wahlman selittää.

Hän kertoo, että hinnan laskemisen jälkeen katsojia on ollut joka viikonloppu. Isoin murhe ovat pankit, jotka eivät ole innokkaita myöntämään lainoja hevosalan toimintaan.

Myös vuokraajia olisi ollut paljonkin, mutta omistajien ajatuksissa on myynti.

”Kyllä tämä on monien mahdollisuuksien paikka sille, joka jaksaa tehdä”, Wahlman sanoo.

Heidän perheensä on jo aikansa tehnyt. Wahlman muistelee mielellään ratsastuskoulun alkua. Hän asui rakennusalalla toimivan miehensä Timon kanssa Hartolassa, mutta mieli teki lähemmäs Lahden keskustaa. Perheen kaksi lasta Mikael ja Angelica Wahlman vasta ratsastelivat. Pikkuinen Mikael, Miksu, kävi Messilässä ponitunneilla, mutta kaipasi lisää vauhtia tekemiseen.

”Kun joku tuli taluttamaan, hän huusi, että laske heti irti se hevonen!” äiti muistelee nauraen.

Sittemmin pojasta tuli esteratsastuksen Suomen mestari vain 18-vuotiaana hevosella Wilantos van Bon Cheval.

Korpikylässä toimi ratsastuskoulu jo ennen Wahlmaneja, ja siellä oli maneesikin. Paikka ostettiin kuitenkin ennen muuta itselle kodiksi. Remontointia riitti, sillä kartanossa maa näkyi lattiasta läpi.

Ensin lapsille hankittiin islanninhevoset, mutta sitten päädyttiin aloittamaan ratsastuskoulutoiminta. Opettajat palkattiin alusta asti, mutta emäntä lapioi lantaa ja isäntä rakensi. Vuosien mittaan lämpöeristettiin vanha maneesi, laitettiin 30 hevosen tuntitalli ja vähän pienempi kilpatalli, rakennettiin uusi lämmin maneesi ja laitettiin hakelämpökeskus, joka osoittautui erittäin hyväksi ratkaisuksi sähkön hinnan noustessa. Kentästä tehtiin iso, ja maata ostettiin lisää.

Nyt ratsastuskoulussa on noin 30 hevosta. Yksityishevosia on ollut välillä enemmän, nyt vähemmän.

32-vuotias Mikael Wahlman asuu pääkaupunkiseudulla. Hän on opiskellut rakennusinsinööriksi ja ratsastaa ja kilpailee vähän.

Mervi Wahlman kertoo, että kyllä hän kannusti aikanaan poikaansa opiskelemaan, vaikka tila jäikin ilman jatkajaa.

”Ehkä mä kyllästin hänet nuorena työnteolla. Hän ratsasti aamulla kuusi hevosta ja meni sitten iltalukioon illaksi, se oli aika rankkaa”, Wahlman miettii.

Kun poika vietti vuoden Saksassa, tahti oli 10–14 hevosta päivässä ilman viikonloppuvapaita,

”Kun hän tuli sieltä, hän sanoi, että lähtee lukemaan, että jos tekisi vähän muutakin”, Wahlman kertoo.

Mervi Wahlman toteaa, että paljon enemmän rahaa paikkaan on mennyt, kuin mitä siitä tulee saamaan. Mutta ei hän harmittele, vaan ajattelee neljännesvuosisadan kestänyttä hevoselämää lämmöllä.

Hänelle hevosista rakkain oli tamma Prestige, jolla Mikael Wahlman voitti kolme SM-mitalia. Sen muistoksi Korpikylän kentän vieressä sijaitseva lasitettu kahvio on nimetty Cafe Prestigeksi.

”Kyllähän hevoset ovat mielettömän hienoja eläimiä. Parasta oli se kymmenen vuotta, kun Miksu kilpaili aktiivisesti ulkomailla. Ne olivat todella hienoja reissuja, kuinka hienoja hetkiä ne tarjosivat!” Mervi Wahlman sanoo.