

Moni mies on innostunut hevosharrastuksesta naisystävän kautta. Niin kävi myös Nightwishin äänittäjä Tero Kinnuselle, jonka lukioaikainen, silloinen tyttöystävä lähti Ypäjälle opiskelemaan ratsastuksenopettajaksi. Tero pakkasi tavaransa ja muutti hänen mukanaan.
”Ratsastin esteitä ja kenttää muutaman kerran viikossa”, Tero Kinnunen muistelee 1990-lukua.
Kun tyttöystävä valmistui, pariskunta perusti Kiteelle Haarajärven kylään maaseutumatkailutallin, jossa tarjottiin maasto- ja kenttäratsastustunteja. Talli laajeni vuosien varrella 8–10-paikkaiseksi ravitalliksi, joista osa oli vuokralla.

Raviurheilusta Kinnunen innostui lämminverisen ravuritamman Pajari’s Barbaran entisen omistajan kautta. Eräänä päivänä hän sai kokeilla ajamista itse. Kevätaurinko kajasti puiden lävitse, lumi narskui kavioiden alla.
”Kuuset vain vilisivät silmissä. Saatettiin mennä vähän liian kovaa nopeutta sille metsätielle. Vauhdin ja voiman tunne vei täysin mukanaan.”
Kinnunen suoritti pian itselleen C-ajoluvan. Ensimmäiset ravilähtönsä hän ajoi kesäkuussa 1998.
”Menestys oli kohtuullista.”
Kinnunen muistelee lämmöllä edesmennyttä Pajari’s Barbaraa. Se varsoi seitsemän varsaa, joista kolme voitti ensimmäisen starttinsa.

Vielä yli parikymppisenä Kinnunen pähkäili kahden eri alan välillä: musiikin ja hevosten treenaamisen.
Mies on äänittänyt kaikki Nightwishin 10 albumia.
26-vuotiaana hän teki lopulta päätöksen: musiikki tarjosi hevosalaa varmemman leivän pöytään. Nightwishin menestyskiidon seurauksena kotimainen Spinefarm-levy-yhtiö ryhtyi tarjoamaan hänelle keikkoja. Nykyisin Spinefarmin omistaa Universal Music.
Kun Kinnunen kiersi Nightwishin kanssa ympäri maailmaa, hänen isänsä valmensi hevosia.
”En tajua, miten itse jaksoin aamulla treenata hevoset ja illat olla studiolla. Se vei hirveästi etenkin aikaa ja myös rahaa”, hän miettii jälkikäteen.
”En tajua, miten itse jaksoin aamulla treenata hevoset ja illat olla studiolla.”
Palataan vielä lähtöpisteeseen, miten Kinnunen päätyi kansainvälisesti menestyneimmän kotimaisen yhtyeen äänittäjäksi.
Lukiossa 17-vuotiaana hän osti neliraitanauhurin ja alkoi äänittää kitaralla omia biisejä C-kasetille.
”Aluksi tavoitteenani oli saada jonkin kappaleen soundimaailma kuulostamaan samalta kuin jollain tietyllä levyllä. Musiikillisia esikuviani olivat silloin Metallica, Mötley Crue ja Pantera.”
Kohta moni paikallinen bändi alkoi Kinnusen mukaan kysellä, voisiko hän äänittää heille demon. Melkein jokainen kiteeläinen nuori soitti jossain bändissä 1980-luvulla.
Nightwishin jäsenistä Tero tutustui ensimmäisenä kitaristi Emppu Vuoriseen ala-asteella.
”Emppu oli vilkas, hymyili aina ja juoksi joka paikkaan.”
Säveltäjä-sanoittaja Tuomas Holopaisen hän kohtasi ensimmäisen kerran studiolla, jonne Tuomas saapui omien biisinsä kanssa ja pyysi häntä äänittämään demon.
”Tuomas oli hiljainen ja ujo, mutta erittäin taitava kosketinsoittaja”, Kinnunen kuvailee ensivaikutelmaansa.
Kinnunen muistaa kuunnelleensa Elvenpath-biisiä niin fiiliksissä läpi koko yön, että miksaaminenkin unohtui. Seitsemän biisin esikoisdemo poiki bändille levytyssopimuksen.
”Mietin, että vitsi kun tämä on hyvä. Tuntui ensimmäistä kertaa siltä, että biisissä oli kaikki kohdallaan.”

Nightwishin äänittäjä. Uusin albumi Yesterwynde julkaistaan 20.9.
Äänittänyt muun muassa Amorphista, Lähiöbotoxia, Ensiferumia, Altamullan Roadia, Auria ja Indicaa.
Pyöritti Selkäsaaren tallia entisen avovaimonsa ja isänsä kanssa vuonna 1994–2004 Kiteellä.
Tuottanut ja miksannut eri kotimaisia ja ulkomaisia yhtyeitä.
Kotoisin Kiteeltä. Asuu Tuusulassa 13-vuotiaan poikansa kanssa.
Harrastaa raveja, lenkkeilyä, salilla käymistä ja nettishakkia.
Hyvän biisin resepti: ”Kun kiehtova laulumelodia yhdistyy hyvään tarinaan ja biisin sovitus ja tekninen toteutus on onnistunut, niin se herättää tunteita.”
Kinnunen kuvaa Tarja Turusen aikaisen Nightwishin kiertueita aikamoiseksi sekoiluksi.
”Ei me ihan kuivin suin oltu”, hän sanoo nauraen.
Kinnunen muistaa ensimmäisen keikan Porissa, josta maksettiin jopa palkkaa ja tarjottiin hotelliyö.
”Hotellihuone kahdelle hengelle ja meitä oli kuusi. Osa nukkui lattialla. Mutta me olimme vain ihan fiiliksissämme siitä.”
Menestyksen huumassa oli toisaalta myös koskettavia hetkiä, jotka loivat vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta bändin jäsenten välille.

Kinnunen vetäytyi kiertue-elämästä vuosiksi 2008–2012. Syynä olivat studioäänitykset muiden yhtyeiden kanssa, omien hevosten valmentaminen ja vuonna 2011 perheeseen syntynyt poika.
”Tarkoitus oli vähän rauhoittua”, hän kuvailee päätöstään keskeyttää kiertue-elämä.
Viimeiset 12 vuotta Kinnunen on ollut taas Nightwishin kiertueilla ääniteknikkona.
Nykyisin koko bändi on hänen mukaansa rauhoittunut alkoholin suhteen. Yhtyeen vanhoista jäsenistä on jäljellä enää Tuomas Holopainen ja Emppu Vuorinen.
”Olen tullut vanhemmaksi ja viisaammaksi. Tekniikan tekeminen keikalla on mennyt ammattimaisempaan suuntaan. Ei se tarkoita sitä, etteikö saisi juoda kaljaa jos maistuu, mutta nyt asenne on enemmän se, että siellä ollaan töissä.”
”Syke nousee startissa lähes samalla tavalla kuin katsoisi omaa treenattavaa hevosta.”

Kinnunen on ollut kahden hyvin menestyneen ravihevosen, Morriksen ja Truthisouttheren, kimppaomistaja viimeisen viiden vuoden ajan.
Hän arvelee, että ravihevosten yhteisomistajuus on hänen juttunsa jatkossakin. Kuukausimaksut ovat hänestä kohtuullisia, kun omistajia on heidän porukassaan reilut kymmenen.
”Syke nousee startissa lähes samalla tavalla kuin katsoisi omaa treenattavaa hevosta. Se on todella kiva, kun tulee menestystä, niin voi isossa porukassa juhlia. Sitten kun hevosella menee startti huonosti, ei tarvitse olla yksin vaan saa puida tilannetta muiden kanssa.”
Kinnunen luottaa täysin Morriksen ja Truthisouttheren eli Helmin valmentajiin Kari ja Nina Savolaiseen.
”Ei tarvitse miettiä, onko hevosilla kaikki hyvin, kun tiedän tarkkaan, että he tekevät kaiken oikein.”
Kinnusen mukaan vanhat ravikaverit kyselevät vähän väliä, lähtisikö hän ajamaan hiittiä.
”Työt on vieneet, eikä ole sellaista hinkua enää ajamaan”, Kinnunen sanoo.

Kinnunen istuu keittiössään kahvikupin äärellä tuusulalaisessa kolmiossa. Asunto on valoisa, pääkallot värittävät sisustusta, mutta hän ei tunne oloaan kotoisaksi.
Hän joutui hiljattain muuttamaan pois rakastamastaan kodista. Koronan talousvaikutukset näkyvät yhä äänittäjän kukkarossa.
”Korona-aika oli musiikkialalle kova kolaus. Se pisti näkemään asioita uudella tavalla. Jouduin lainaamaan kavereilta rahaa. Mäkin näin silloin ihan nälkää.”
”Mutta nyt kun asiat rullaavat paremmin, niin olen oppinut arvostamaan sitä, että työstä saa palkkaa. Mulle tärkeää elämässä ovat ensisijaisesti oma poika, ystävät ja terveys”, Tero Kinnunen sanoo.