
Hevosopisto ja sen entinen rehtori-toimitusjohtaja Pauliina Mansikkamäki hakevat käräjäoikeudesta ratkaisua kiistaan, joka juontaa Mansikkamäen erottamiseen toukokuussa 2021. Molemmat osapuolet ovat tehneet käräjille kanteen, josta odotetaan päätöstä helmikuussa.
Kiista koskee Mansikkamäen työsopimuksen muuttamista joulukuussa 2020 sekä sitä, onko toimitusjohtaja osakeyhtiölain nojalla vahingonkorvausvastuullinen. Tämä selviää valmistelupöytäkirjasta, jonka MT on saanut Helsingin käräjäoikeudesta.
Erimielisyyttä on kuitenkin useasta kohdasta. Mansikkamäki hakee oikeusteitse maksamattomia loma- ja ylityökorvauksia vuosilta 2016-2020 sekä muutetun toimitusjohtajasopimuksen mukaisesti myös erokorvausta. Hän hoiti rehtorin työsopimuksella myös toimitusjohtajan tehtäviä, ja vasta joulukuussa 2020 se uusittiin varsinaiseksi toimitusjohtajan sopimukseksi.
Mikäli kaikki korvausvaatimukset menevät oikeudessa läpi, niiden summa ylittää 300 000 euroa ilman viivästyskorkoja.
Hevosopisto kiistää vastakanteessa korvausvelvollisuuden vedoten siihen, että uusi toimitusjohtajasopimus on pätemätön ja yhtiölle taloudellisesti vahingollinen. Sen on yhtiön mukaan laatinut pelkästään tuolloinen puheenjohtaja Thomas Stenius ilman hallituksen tietoa. Korvausvaateet tästä yhtiö kohdistaa kuitenkin pelkästään entiselle rehtori-toimitusjohtajalle.
Yhtiöjärjestyksen mukaan puheenjohtajalla on yksin nimenkirjoitusoikeus. Käytännössä koulutusyhtiön koko hallitus hajosi vuoden 2021 alussa eli pian jälkeen, kun Mansikkamäen nyt kiistetty sopimus oli tehty.
Tänä vuonna 90 vuotta samalla paikalla toiminut hevoskeskus on kulkenut läpi rankan talouskuurin. Vaikeudet käynnisti ammatillisen koulutuksen valtionavun tuntuva leikkaus vuonna 2016. Yksi säästökeinoista oli nimittää tuossa tilanteessa rehtori Mansikkamäki myös toimitusjohtajaksi.
Hallituksen aiemman puheenjohtaja Thomas Steniuksen ja Mansikkamäen johdolla vietiin läpi uudistamissuunnitelmaa, jonka toteutus aiheutti henkilöstön keskuudessa kahtiajakoa. Julkisuuteen nousi henkilöstön joukosta valituksia epäasiallisesta käytöksestä, mutta niille ei aluehallintoviraston tutkimuksissa ja sisäisissä selvityksissä löytynyt todisteita.
Jakautunut tilanne johti myös omistajien riitautumiseen vuodenvaihteessa 2020-2021. Sen tuloksena siis vaihtui ensin hallitus ja sitten erotettiin rehtori-toimitusjohtaja. Ero astui voimaan marraskuun 2021 alussa.
Viime vuoden alkupuolella Hevosopistossa aloittivat uusi toimitusjohtaja ja rehtori. Heidän ja hallituksen nykyisen puheenjohtajan Laura Airaksisen johdolla on pyritty löytämään keinot turvata opetus, vaikka korona-aika kiristi koulutusyhtiön taloustilannetta entisestään.
Hevosopiston tiedotteen mukaan oppilaitoksessa on viime vuonna syntyneen uuden strategian mukaan myös panostettu osaamisen ja esimiestyön kehittämiseen sekä suunnitelmalliseen ja vastuulliseen tekemiseen.
Edellisen strategian mukaista yhteistyötä hevosyrittäjien kanssa on vähennetty. Niinpä kenttäratsastajat Sanna Siltakorpi ja Elmo Jankari jättivät Ypäjän viime vuonna. Lisäksi ravivalmentaja Aripekka Pakkanen valmentaa Ypäjällä enää osa-aikaisesti.
Sen omistavat 25 prosentin osuuksilla Suomen valtio, Suomen Ratsastajainliitto ja Suomen Hippos sekä Forssan kaupunki, Jokioisten ja Ypäjän kunnat, joilla on tasaosuuksin yksi neljännes.
Se on Suomen hevosalan oppilaitoksista opiskelijamäärältään suurin.
Se myös tarjoaa ainoana kaikkia hevosalan tutkintoja sekä myös ammattikorkeakouluopetusta yhdessä Hämeen amk:n kanssa.
Hevosopiston osana toimii kansallinen hevosvalmennuskeskus.
Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2021 7,9 miljoonaa euroa, josta reilu 60 prosenttia tulee koulutuksen valtionavusta ja henkilötyövuosia kertyi noin 70.
Vuoden 2022 tilinpäätös julkistetaan keväällä.