
”Vapaa vuorovaikutus lajitovereiden kanssa edistää sosiaalisia tilanteita, joista hevoset voivat oppia ja näin kehittää sosio-kognitiivisia taitojaan”, toteaa väitöskirjatutkija Océane Liehrmann Turun yliopiston biologian laitokselta.
Liehrmannin tutkimusryhmä on viimeisten parin vuoden aikana toteuttanut kaksi eri tutkimusta samoilla 57:llä hevosella. Ensimmäisessä tutkimuksessa päätelmä oli, että hevosen lyhyt suhde omistajaansa, useat ratsastajat sekä lukuisat omistajanvaihdokset voivat lisätä sen vastahakoisuutta vieraita esineitä ja alustoja kohtaan, mikä vaikuttaa negatiivisesti ihmisen ja eläimen väliseen suhteeseen uusissa tilanteissa.
Nyt uuden tutkimuksen myötä tutkijat havaitsivat, että hevosen suoriutuminen tutkimuksen tehtävästä ei riippunutkaan tehtävän osoittajan tuttuudesta hevoselle. Onnistumisprosentti oli vastaava, olipa tehtävän osoittajana hevosen omistaja tai eläimelle tuntematon henkilö. Havainto ei tue aiempaa tutkimusta, joka on tehty samalla hevosotoksella.
Liehrmann kertoo Turun yliopiston tiedotteessa, että uuden tutkimuksen hypoteesi on, että konteksti saattaa vaikuttaa, kun tutkitaan ihmisen tuttuuden merkitystä ihmisen ja eläimen vuorovaikutuksessa.
”Stressaavissa tilanteissa eläimet saattavat turvautua ennemmin tuttuun kuin tuntemattomaan ihmiseen. Positiivisessa kontekstissa, jossa eläimellä on lähtökohtaisesti turvallinen olo, ihmisen tuttuudella on vähemmän merkitystä”, Liehrmann toteaa.
Ensimmäisessä, viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa hevoset ohjattiin kävelemään kahdella niille uudella alustalla, valkoisella pressulla ja pehmeällä peitolla. Yhdelle alustoista hevosen talutti omistaja, toiselle tutkija. Seuraavaksi vuoroin omistaja tai tutkija esitteli hevoselle sille uuden esineen, pehmolelun. Hevoselle annettiin minuutti aikaa tutkia lelua vapaasti, ja sitten lelua pidellyt henkilö lähestyi hevosta ja yritti koskettaa lelulla hevosen kaulaa ja selkää.
Nyt julkaisussa uudessa tutkimuksessa samoille hevosille tehtiin käyttäytymistesti, jossa hevosen omistaja tai tutkija seisoi kahden laatikon välissä ja osoitti kädellään ja katsellaan toista laatikoista, joissa kummassakin oli pala porkkanaa. Hevonen päästettiin irti valitsemaan jompikumpi kahdesta laatikosta.
Jos tutkimushevonen lähestyi osoitettua laatikkoa, osoittaja avasi laatikon ja palkitsi hevosen porkkanalla. Palkintoa ei saanut, jos käveli laatikolle, jota ei osoitettu. Koe toistettiin jokaiselle hevoselle kymmenen kertaa ja tutkijat tarkkailivat, kuinka monta kertaa kymmenestä hevonen seurasi osoittajan elettä.
Vähintään kolmen yksilön laumoissa elävät hevoset valitsivat osoitetun laatikon useammin kuin yksin tai pareittain elävät.
Liehrmann kertoo, että vähintään kolmen yksilön laumoissa elävät hevoset valitsivat osoitetun laatikon useammin kuin yksin tai pareittain elävät. Samoin hevoset, jotka viettävät aikaa laitumella tai suurissa tarhoissa vähintään kahdeksan kuukautta vuodesta, seurasivat osoittajan elettä useammin kuin pienissä tarhoissa elävät hevoset.
”Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että hevoset, joilla on pääsy laitumelle lajitovereiden kanssa, oppivat nopeammin ja ovat vähemmän aggressiivisia ihmisiä kohtaan kuin yksittäisissä karsinoissa elävät hevoset. Sen takia halusimme tutkia, vaikuttaako sosiaalinen ympäristö ja elinolosuhteet hevosten herkkyyteen lukea ihmisten eleitä.”
Liehrmann toteaa, että tutkimus osoitti, että elinympäristö vaikuttaa hevosten kykyyn seurata ihmisen osoittamiselettä.
”Hevosten elinolosuhteista ja niiden parantamisesta käydään parhaillaan keskustelua hevospiireissä. Tuloksemme tukevat ajatusta, että pääsy isoon tarhaan ja mahdollisuus vuorovaikutukseen lajitovereiden kanssa voisivat edesauttaa hevosten sosiaalisen käyttäytymisen kehittymistä ja ulottua edistämään vuorovaikutusta ihmisten kanssa”, Liehrmann summaa.
Kummatkin tutkimukset tehtiin Turun seudulla asuville 57:lle harrastehevoselle. Aihetta tutkineeseen kansainväliseen tutkimusryhmään kuului tutkijoita Turun ja Helsingin yliopistoista sekä INRAE:sta, Ranskan kansallisesta maatalous-, ruoka- ja ympäristöinstituutista.
Englanninkieliset tutkimukset aiheesta: