

Se perinteinen tarina kulkee jotakuinkin näin.
Vanhemmilla oli kotitilalla hevosia, joiden kanssa lapset tottuivat pienestä pitäen touhuamaan ja joista he oppivat pitämään huolta.
Lapset tykästyivät hevosiin, ja jossain vaiheessa näille hankittiin oma poni, jolla lapset pääsivät harjoittelemaan myös kärryistä ajamista tai ratsastusta. Ponivuosien jälkeen lapset siirtyivät isojen hevosten pariin ja tekivät elämäntyönsä ravivalmentajina tai/ja -ohjastajina tai ratsuhevosten parissa.
Siiri Mäkisen, 24, kohdalla kaikki on mennyt melko täsmälleen päinvastoin.
Kotona Juupajoella ei ollut hevosia, eikä tyttö koskaan innostunut poneista.
”Kummitädilläni ja -sedälläni Tiina ja Mika Kalliolla oli hevosia Kurussa. Niiden kautta innostuin hevosista. Noin 7-vuotiaasta asti ratsastin, ja jossain vaiheessa kiinnostus kääntyi enemmän raveihin”, Mäkinen kertoo.
Hän hankki ajoluvan heti, kun se oli mahdollista. Ensimmäisen starttinsa hän ajoi 17-vuotiaana Ben Cates -ruunalla toukokuussa 2019 Teivossa. Hippoksen Heppa-järjestelmä kertoo, että valjakon voittajakerroin oli 100, mikä enteilikin voimasuhteita melko osuvasti. Mäkinen ja Ben Cates saapuivat maaliin viimeisinä, sijalla 12.
”Mutta heti seuraavasta lähdöstä tuli nousu”, Mäkinen muistuttaa selvästi huvittuneena.
Niin tuli. Vain viisi päivää myöhemmin Mäkinen ajoi Ben Catesilla Kaustisella montélähdön ja tienasi 8. sijasta 50 euroa. Seuraava startti, niin ikään montélähtö, toi Suonenjoella jo kolmossijan ja 180 euroa.

Ja kun kotona ei ollut hevosia, niitä piti saada. Siis tehdä.
Siiri oli 13-vuotias ja hänen isosiskonsa Senni 14-vuotias, kun heille syntyi toukokuussa 2015 ensimmäinen oma kasvatti Werner Ors (Domingo Ors).
Sisarukset kasvattivat vielä vuonna 2017 syntyneen Wera Winnerin (Holiday Credit) ja Wiliam Wayn (Mavens Way).
Siirin nimiin ovat sittemmin syntyneet vuonna 2024 Willson Winner (Express Duo) ja tänä kesänä tamma Wendy Winner (Zephyr Kronos).
Ja mitä tyttäret edellä, sitä isä perässä.
”Isäkin sitten innostui hevosista ja on edelleen mukana hevostouhuissa. Siskon innostus sen sijaan vähän hiipui”, Mäkinen kertoo.
”Mutta ehkä minä olen kuitenkin edelleen meillä se innokkain.”

Nyt Mäkisellä on valmennuksessa neljä hevosta, ja näiden lisäksi pihan siirtotallissa ovat Wera Winner siitostammana sekä kesäinen tammavarsa Wendy Winner.
Hevosten valmentaminen on Mäkiselle päätyö.
”Ajohevosia on nyt pikkuisen vähemmän kuin viime talvena. Kahdeksan tai yhdeksän hevosta olisi optimimäärä, eli vielä on paikkoja vapaana”, hän sanoo.
Juupajoki on pieni ja jossain määrin syrjäinenkin kunta Pirkanmaalla. Mutta ravi-Suomen karttaa katsoessa sen sijainti on lähes ihanteellinen.
”Jyväskylä ja Tampere ovat lähimmät radat, ja myös Seinäjoelle, Mikkeliin ja Lahteen on sopiva matka. Raveja ajatellen Juupajoki on suorastaan keskiössä”, Mäkinen huomauttaa.
Mäkinen myös ohjastaa sekä omia että varsinkin ystävänsä Mari Salmisen valmentamia hevosia.
Kahdesti Salamakypärät-kilpailusarjaan osallistunut Mäkinen ohjasti vuosina 2023 ja 2024 lähes 90 starttia. Viime vuonna ohjastusmäärä putosi eri syistä radikaalisti, mutta tänä vuonna Mäkinen on ajanut tähän mennessä lähes 50 starttia.
”Ajan kyllä lainaohjastajana kaikkien muidenkin kuin Marin hevosia”, hän kertoo.
Tiistaina Mäkinen ajaa Jokimaalla uransa 328. ja 329. startin samoissa lähdöissä muun muassa yli 62000 lähtöä ajaneen Ari Moilasen ja reilut 54000 kertaa startanneen Esa Holopaisen sekä valmentajana viidesti Derbyn voittaneen Markku Niemisen kanssa.
Mäkinen kertoo olevansa tässä joukossa kuin kotonaan.
”Ei siellä kesken lähdön katsota, kuka on kukakin. Siellä ollaan kaikki samalla viivalla”, Mäkinen kiteyttää raviurheilun olemuksen.
Jokimaan ensimmäisessä lähdössä Mäkinen ajaa Mari Salmisen valmentamaa Rowan’s Ironhidea ja kolmannessa lähdössä omaa Willson Winneriään.
”Rowan’s Ironhidella vähän pärjäiltiinkin alkukesästä. Nyt se tulee pieneltä sairaspaussilta ja sitä on treenattu kevyesti. Ajetaan paussin jälkeen nätti juoksu ja toivotaan rahasijoja. Toivottavasti se riittäisi totoon”, Mäkinen miettii.
Willson Winner osallistuu 2-vuotiaiden lähtöön, joka kokenein osallistuja on Hannu Torvisen ohjastama Final Sensation kahdella startillaan. Kahdelle lähdön osallistujista kyseessä on uran ensimmäinen lähtö.
”Tämä oma 2-vuotias on tuntunut hyvältä, mutta se on ensimmäisen kerran auton takana, kuten kaikki muutkin. Kaikki nämä kaksivuotiaat ovat kysymysmerkkejä. Ei näistä uskalla mitään ihmeitä luvata, mutta hyvällä mallilla ruuna on ollut”, Mäkinen kertoo.
Willson Winner avasi kilpauransa kolmisen viikkoa sitten St Michel Juniorissa, jonka Final Sensation voitti. Mäkisen ohjastama Willson Winner oli tuolloin laukan jälkeen neljäs ja ansaitsi uransa avausstartista tuhat euroa.
Ei ihan tavallista sekään.