
Reilut parikymmentä vuotta sitten Ruotsiin muuttanut Mikko Aho oli jo päättänyt ettei enää ala valmentamaan hevosia työkseen. Jo Suomessa hyvin menestynyt Aho otti reilut 15 vuotta sitten aikalisän ammatimaisesta raviurheilusta. Hän ajoi useamman vuoden hevosautoa Ari Pakarisen Åby Horselinelle. Samalla kuitenkin valmentaen muutamaa omaa hevosta.
2014 vuoden lopulla Aho päätti kuitenkin satsata vielä kerran ammattivalmentajana toimimiseen. Ratkaisevana tekijänä oli hevonen nimeltä Art on Line. Urallaan lähes neljä miljoonaa kruunua ansainnut 2007 syntynyt ruuna kilpaili vielä hopeadivisioonassa. Aho tunsi kuitenkin hevosessa olevan kapasiteetin.
”Art of Linen ansiosta uskalsin aloittaa täysipäiväisen tallinpidon. Ruuna menestyi myöhemmin Ranskaa myöten todella hienosti”, muistelee Mikko lämmöllä omistamaansa ruunaa.
Art on Linella oli luonnollisesti suuri merkitys Mikon tallin toiminnalle niin taloudellisesti kuin näkyvyydenkin kannalta. Art on Linen uran loppumisen myötä Mikko Ahon valmennustalli ei tippunut kuitenkaan tyhjän päälle. Suhteellisen pienen valmennustallin valmennettavat juoksivat muutama vuosi sitten puolitoista miljoonaa vuodessa palkintorahoja.
Viime ja tänä vuonna on tienesteissä näkynyt hienoinen notkahdus. Mikko ei ole itsekään tyytyväinen tallin tunnuslukuihin. Vaisumpaan menestykseen on kuitenkin selitys. Aho ehti valmentaa monta vuotta hevosia Åbyn raviradan läheisyydessä sijaitsevassa Balltorpin valmennuskeskuksessa.
”Balltorp lakkautettiin viime vuonna. Siirsin hevoset Bjertorpin valmennuskeskukseen Axevallan raviradan läheisyyteen. Åke Svanstedtin vanhassa paikassa on todella hienot puitteet valmentaa. Menee aikaa päästä sinuiksi uusien valmennuspaikkojen kanssa.”
Muuton myötä Aho menetti useamman vanhan hevosenomistajan. Usealle Göteborgin aikaiselle hevosenomistajalle hevosen omistamisessa oli suuri sosiaalinen ulottuvuus.
”Omistajille merkitsi todella paljon nähdä hevosia lähes päivittäin. Muuttaessani reilun 100 kilometrin päähän Bjertorpiin, eivät nämä hevoset luonnollisesti seuranneet mukana. Harmillista, mutta täysin ymmärrettävää.”
Mikko Aho myöntää kaipaavansa tietyllä tapaa Göteborgin seudulle. Samalla hän muistuttaa, että Balltorpin purkamisen myötä hävisi suuri osa hänen takaisinkaipaamasta elämästään. Aho korostaa kuitenkin olevansa tyytyväinen elämänsä nykytilanteeseen.
”Valmennuspaikkojen lisäksi Bjertorpissa asuvat ja työskentelevät ihmiset ovat todella avuliaita ja ystävällisiä. Töiden ulkopuolella kolme tytärtä ja yksi lapsenlapsi tuovat todella hyvin vastapainoa elämään.”
Ahon valmennuslistalla on tällä hetkellä 11 hevosta, joista yhdeksän on tällä hetkellä valmennuksessa. Aho pyörittää tallin toimintaa itse parin osa-aikaisen avustajan kanssa. ”Lisäksi minulla on hiittipäivinä ajoapua. Yhteenlaskettuna voisi sanoa tallin työllistävän minut ja puolikkaan työntekijän.”
Vaikka tallin menestys ei ole tyydyttänyt Ahoa viimeisen puolentoista vuoden aikana, näkee hän tulevaisuuden myönteisenä. Lähes 700 000 kruunua ansainneen valmennustallin menestys ei jää hevosista kiinni. Ahon mukaan moni valmennettavista ei ole vielä näyttäneet parasta osaamistaan starteissaan. Erityisen lupaavana hevosena Aho pitää maanantaina Färjestadin T64-pelin toisessa kohteessa starttaavaa kolmevuotiasta Gasparitoa.
Kolme kertaa urallaan ja kahdessa viimeisessä kolmanneksi sijoittunut ruuna meni viime startissaan 16,7 tuloksen täydeltä matkalta. Mikko ajoi itse uran ensimmäiset startit. Maanantaina rattaille hyppää toinen suomalainen Mika Forss. Suomalaisohjastajan valitseminen ei ollut pelkästään valmentajan toive.
”Ruunan omistajalla on suomalaiset sukujuuret. Hän halusi kuskiksi ensisijaisesti Forssin. Mukavaa omistajankin kannalta, että Mika tuli Färjestadiin ajamaan. Gasparitossa on mielestäni hevosta kovempiinkin tehtäviin.”
Ravivalmentajan arki ei tunnetusti ole aina helppoa. Kysyttäessä kuinka Aho näkee tulevaisuutensa raviurheilun parissa, on vastaus hevosihmiselle tyypillinen.
”Ei minusta olisi esimerkiksi tehtaassa työskentelemään. Hevoset vetävät puoleensa. Vaikka raveissa välillä menee huonommin, on onnella tapana kääntyä. Sitten jaksaa taas painaa paremmin pitkää päivää hevosten kanssa.”