
Koska loiset ovat maailmanlaajuisesti kyenneet kehittämään vastustuskykyä eli resistenssiä olemassa oleville loislääkkeille, ei niin sanottua ”rutiinimadotusta neljästi vuodessa” aikuisilla hevosilla enää suositella. Jos tallilla ilmenee loislääkkeiden tehottomuus, ei asialle ole enää mitään tehtävissä, sillä uusia loislääkkeitä ei ole kehitteillä.
Heisimadon munat kulkeutuvat väli-isäntänä toimivan mikroskooppisen pienen, ruohikossa asuvan punkin syömisen myötä laiduntavan hevosen suun kautta sen elimistöön. Heisimadon munien löytyminen lantanäytteistä on erittäin epävarmaa, sillä heisimato munii satunnaisesti ryppäissä.
Pitkään on ollut tapana, että kaikki hevoset lääkitään sisäloisia vastaan rutiininomaisesti aina laidunkauden päätteeksi. Lääkityksessä on käytetty heisimatoihin tehoavia pratsikvanteelia sisältäviä valmisteita tai annettu tupla-annos pyranteelia sisältävää valmistetta.
Keväisin ennen hevosten laitumelle laskemista suositellaan ottamaan lantanäyte, josta useimmat sisäloisten munat − heisimatoja lukuunottamatta − löydetään ja lääkitään vain ne hevoset, joilla madonmunia on yli raja-arvon.
Heisimatotartunta on kansainvälisesti yleinen. Iso-Britanniassa toimivassa Westgate-laboratoriossa on sylkitestejä analysoitaessa todettu, että noin neljännellä hevosella on heisimatoja. Brittein saarilla hevosia on perinteisesti lääkitty useaan kertaan vuodessa heisimatoja vastaan, sillä meri-ilmastossa hevosia laidunnetaan huomattavan pitkä aika vuodesta. Suomessa heisimatotartunnat ovat yleisimpiä kesäkaudella.
Heisimatotartunta voi vaurioittaa hevosen kudoksia ja aiheuttaa ripulia, ähkyä ja laihtumista. Pahimmillaan tartunta uhkaa hevosen henkeä.
Jo jonkin aikaa on markkinoilla ollut sylkitesti, jolla hevosen heisimatotartunta saadaan selvitettyä. Suomessa testin voi tilata kotona tehtäväksi Hyvinkään hevossairaalasta. Testin tekemiseen ei tarvita eläinlääkäriä, vaan näytteen pystyy hevosenomistaja itse ottamaan.
”Sylkitestistä selviää, onko hevosella juuri sillä hetkellä heisimatoja. Sylkitestin luotettavuus perustuu siihen, että syljessä vasta-aineet kiertävät vain lyhyen aikaa. Sylkitestistä selviää myös se, minkä verran heisimatoja hevosella on”, kerrotaan Hyvinkään hevossairaalan verkkosivuilla.
Heisimatojen vasta-aineita tutkitaan myös verinäytteestä, mutta tutkimukset osoittavat, että sylkitesti on tarkempi. Sylkitestin tekeminen onkin eläinlääkäreiden mukaan hyvä vaihtoehto rutiinimadotuksille.
Westgate-laboratorioiden sivuilla lisätietoa heisimadoista ja sylkitestistä