Eihän sinun lapsesi syyllisty tähän? Neljä viidestä aikuisesta uskoo, että heidän lapsensa viestittelee kännykällä liikenteessä

Lasten ja nuorten mahdollinen älylaitteiden käyttö liikenteessä herättää huolta kouluissa ja kotona. Liikenneturvan 7-16-vuotiaiden lasten vanhemmille suunnattuun kyselyyn vastanneista noin kolme neljästä arvioi, että heidän lapsensa käyttää kännykkää viestittelyyn kulkiessaan liikenteessä. Neljä viidestä arvioi lapsen myös puhuvan puheluita.

Yleistä oli lisäksi arvio siitä, että lapsi kuuntelee musiikkia kuulokkeilla tai katsoo videoita tai pelaa kännykällään liikenteessä. Liikenneturva muistuttaa, että aikuisilla on tärkeä rooli tukea lapsia ja nuoria älylaitteiden tasapainoisessa käytössä sekä kantaa vastuu yhteisten pelisääntöjen sopimisesta liikenteeseen.

”Keskustele yhdessä lapsen kanssa kännykän käytöstä ja sopikaa, miten toimitaan liikenteessä. Kun lapsella on toimintaohjeet valmiina, on tämän helpompi toimia turvallisesti liikenteessä. Yksi peruslähtökohta voisi olla se, että tienylityksissä ja risteyksissä ei keskitytä viestittelyyn, pelaamiseen tai muuhun kännykän käyttöön”, Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes vinkkaa tiedotteessa.

Siimes muistuttaa, että lapsi ja nuori oppii turvallisen liikkumisen liikenteessä harjoittelemalla itse, mutta myös seuraamalla, miten aikuiset toimivat.

Liikenneturvan opettajille suunnatussa kyselyssä tarkkaamattomuus ja matkapuhelimen käyttö liikenteessä oli yksi tärkeimmiksi koetuista liikennekasvatuksen teemoista.

”Lapsen kyky hahmottaa liikennetilanteita, etäisyyksiä ja esimerkiksi lähestyvän ajoneuvon nopeutta ei ole vielä kehittynyt samalle tasolle kuin aikuisen. Puhelu, pelaaminen tai viestittely vie lapsen ja nuoren huomion pois liikenteen seuraamiselta jopa enemmän kuin aikuisella”, Liikenneturvan suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen huomauttaa tiedotteessa.

Näppärästi puhelimella pelejä ja erilaisia sovelluksia käyttävä lapsi tai nuori voi kokea, että puhelimen käyttäminen ei vaikuta omaan kykyynsä tehdä havaintoja. Tutkimus on kuitenkin Markkasen mukaan osoittanut, että aivot eivät pysty käsittelemään kahta vaativaa tehtävää samanaikaisesti.

"Jos lapsi liikenteessä liikkuessaan tekee toista tarkkaavaisuutta vaativaa tehtävää samanaikaisesti, hän todellisuudessa siirtää tarkkaavaisuuttaan näiden tehtävien välillä. Esimerkiksi viestitellessä katse on useita sekunteja pois liikenteestä”, Markkanen toteaa.