Maaseudulla ylinopeudesta kärähtää vain huonolla tuurilla
Poliisi liikkuu maaseudulla enää hyvin harvoin, mikä näkyy piittaamattoman ajotavan yleistymisenä.
Maaseudun hiljaisilla teillä ratsiat ovat harvassa, mutta niissä puuttumuskynnys on matalampi kuin vilkkailla väylillä. Kuva: Kimmo HaimiMaaseudulla liikennettä ei käytännössä valvota, eikä tilanne ole paljon parempi kaupunkien ulkopuolellakaan. Autoilijat ovat huomanneet, ettei poliisia näy tien päällä, kuten vielä takavuosina. Tämä näkyy kovina ylinopeuksina, riskiohituksina ja perässä roikkumisina.
”On todella huonoa tuuria, jos nykyään joutuu sakotetuksi ylinopeudesta maaseudulla”, kertoo Liikkuvan poliisin perinneyhdistyksen puheenjohtaja, komisario evp. Jyrki Haapala Ristiinasta.
Mikäli tutkapartio sattuu kohdalle, joutuu maaseudulla autoileva pysäytetyksi huomattavasti pienemmästä ylinopeudesta kuin vilkkaasti liikennöidyllä tiellä ajava.
”Maaseudulla liikennettä on vähemmän, joten ylinopeudella ajavan pysäyttäminen onnistuu helpommin. Puuttumiskynnys on matalampi kuin vilkkailla tieosuuksilla, joissa poimitaan suuremmilla ylinopeuksilla ajavia”, vanhempi konstaapeli Sami Perätalo Oulun poliisin liikennevalvontaryhmästä selvittää.
Perätalo tiedostaa maaseudun valvontatyhjiön. Hän sanoo, että pitkien korpitaipaleiden 80 tuntikilometrin talvirajoituksia noudatetaan heikosti.
”Kyllä ihmiset tietävät, ettei siellä mitään valvontaa ole, paitsi ehkä peltipoliisi keskellä suoraa.”
Liikennevalvonta näivettyi Liikkuvan poliisin lakkautuksen jälkeen vuoden 2013 lopussa, ja sen jälkeen taittui myös liikennekuolemien väheneminen Suomessa.
Niiden määrää mittaavassa tilastossa Suomi putosi Euroopan kärkimaiden joukosta kehittyvien maiden tasolle noin 250 vuotuisella liikennekuolemalla, eikä tilanteeseen näy parannusta.
”Norjassa vastaava luku on noin 90”, Jyrki Haapala huomauttaa.
Haapalan mukaan liikennekuolemien suuri määrä johtuu osaksi siitä, että liikennevalvonta muuttui peltipoliisien tekemäksi nopeusvalvonnaksi eikä liikennettä valvota kentällä sillä tasolla, jota liikenneturvallisuustilanne edellyttäisi.
”Peltipoliisi ei tee liikennevalvontaa, sillä tolppakameran sivuuttavat rattijuopot saavat jatkaa vapaasti matkaansa, eivätkä katsastamattomilla ajavatkaan jää kiinni, jos eivät aja ylinopeutta.”
Peltipoliisien suoritteet koostuvat valtaosin muutaman kilometrin ylinopeuksista, joita ajetaan epähuomiossa. Pieniä ylinopeuksia tulee ilmi valtavia määriä, mutta niillä ei ole juuri merkitystä liikenneturvallisuuteen.
”Toki suoritetilastot näyttävät runsailta, ja asiaan perehtymätön voi kuvitella, että valvontatilanne on hyvä”, Haapala sanoo.
Siinä, missä lapsia päivähoitoon kuskaavat tavalliset perheenäidit kuvauttavat itsensä peltipoliisilla, liikenneturvallisuutta vaarantavat kaaharit jarruttavat ennen kameraa navigaatiosovellusten avulla. Kun kamera on sivuutettu, hurja ajotyyli jatkuu.
”Kannattaisi harkita kameroilla tehtävää keskinopeusvalvontaa Norjan tyyliin”, Haapala ehdottaa.
Kaaharit kiertävät myös tutkalla tapahtuvaa valvontaa käyttämällä poliisin peilauslaitteille immuuneja tutkanpaljastimia.
”Ajatellaan, ettei tutkanpaljastimia enää käytetä, koska niitä ei havaita, mutta tämä johtuu siitä, ettei ammattitaitoista liikennevalvontaa enää ole. Sama dilemma koskee suuria ylinopeuksia, joita esiintyy, mutta joita ei paljasteta peltipoliiseilla”, Haapala vertaa.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) kiinnitti huomiota poliisin liikennevalvonnan huonoon tilaan tarkastuskertomuksessaan vuonna 2019.
Kun liikennevalvonta organisoitiin Pora 3 -uudistuksessa osaksi paikallispoliisia vuonna 2014, siitä päättäminen jäi poliisilaitoksille.
VTV:n mukaan liikennevalvonnan resursseista noin 15 prosenttia siirrettiin toisiin tehtäviin samalla, kun poliisin resursseja leikattiin ja niitä käytettiin yhä enemmän muihin valvonta- ja hälytystehtäviin.
Haapala toteaa, että poliisilaitosten tulossopimuksiin kirjattujen A- ja B- hälytystehtävien vasteajoista kiinni pitäminen on kenttä- ja yleisjohtajille tärkeämpää kuin liikenneturvallisuus.
Tämä näkyy siten, että liikennevalvontaan erikoistuneiden poliisien työaikaa ei käytetä riittävästi liikenteen valvontaan vaan ”keikan ajamiseen”.
- Osaston luetuimmat
