Tiekarhukuskin työmaat sijaitsevat öisin täysin eri paikoissa kuin päivisin – katso video

Liikenteen kivikovaksi polkema polanne uhmaa tavanomaisia lumensiirtokoneita, mutta tiehöylän edessä sekin joutuu nöyrtymään.

Rovaniemen kaupungin katu- ja tieverkoston talvikunnossapidon syömähammas on runko-ohjattava, noin 20 tonnin kotimainen Veekmas-tiehöylä, jolla Alltime Suomi oy poistaa polanteet lähes tuhannen kilometrin mittaiselta urakointialueeltaan useita kertoja talvessa.

“Tiehöylä kulkee polanteen poistossa etumaisena. Takana peesaa pyöräkone, joka siivoaa irti pusketut polanteet liittymistä ja suojateiltä. Polanteet kannetaan tiealueelta, ja paikoin niitä kuljetetaan lumenkaatopaikalle”, Alltimen työnjohtaja Arttu Säkkinen Rovaniemeltä kertoo.

Säkkisen mukaan polanteen poistot aloitetaan Rovaniemellä useimmiten ennen vuoden vaihdetta, lumisateiden määrästä ja laadusta riippuen.

“Katuverkosto käsitellään tiehöylällä talven aikana yleensä kahteen tai kolmeen kertaan, pääväylät useammin kuin tonttitiet”, Alltimen työnjohtaja Arttu Säkkinen sanoo. Kuva: Kari Lindholm

Polanteillakin on eroa. Mikäli pakkasten edellä sataa nuoskalunta ja vettä, niistä muodostuu tiukkaa jääpolannetta. Silloin nimismiehenkiharat tärisyttävät tienkäyttäjien takalistoja ja koettelevat hermoja ennen höyläämistä.

Pakkastalvena polanne on enimmäkseen lumipolannetta, joka irtoaa huomattavasti jääpolannetta helpommin.

“Tiehöylä poistaa polanteet kerralla. Pääkadut höylätään talven aikana yleensä kahteen tai kolmeen kertaan, tonttikadut kerran tai kahdesti.”

Höyläystä tehdään varsinkin öiseen aikaan, kun liikenne on vähäistä. Polannetta poistetaan myös pyöräkoneen polannekauhalla ja metsälevyllä sekä kuoma-auton alusterällä.

“Polanteet poistetaan Veekmasin emäterällä, penkat pukataan sivuauralla”, sanoo kuljettaja Olli-Pekka Hietanen Rovaniemeltä.

Kuljettaja Olli-Pekka Hietanen pyytää tienkäyttäjiä pitämään turvaetäisyyttä runsaasti tilaa tarvitsevaan tiehöylään. Kuva: Kari Lindholm

Alltime käyttää tiehöylää polanteiden poiston ja tienpintojen tasauksen lisäksi myös tiestön auraukseen, auravallien kaatoon sekä soratieverkoston kevät- ja syysmuokkauksiin.

Yhtiöllä on kaksi tiehöylää. Näistä toisen sijoituspaikka on Järvenpäässä, jossa sitä käytetään katujen kunnossapitoon. Rovaniemelle sijoitettu tiehöylä on vuosimallia 2005, ja sen edellinen omistaja oli Rovaniemen kaupunki.

“Uuden tiehöylän hankinta kunnossapitourakkaan ei olisi kannattavaa, sillä hintalappu on jopa puolen miljoonan euron luokkaa”, Alltime Infran työnjohtaja Jouni Tirroniemi Rovaniemeltä kertoo.

Veekmas liikkuu kahdeksanlitraisen ja kuusisylinterisen Cummins-dieselmoottorin voimin. Kone tuottaa 260 hevosvoimaa neljälle vetävälle takapyörälle. Tiehöylän polttoaineenkulutus aurauksessa on Tirroniemen mukaan yllättävän pieni, jopa vähäisempi kuin pyöräkoneen.

“Polanteen poistossa dieseliä palaa senkin edestä.”

Siinä missä tiekarhun kuljettajat sompailivat ajokkiaan mekaanisesti toimivien hallintalaitteiden avulla vielä 1990-luvulla, uusimmissa höylissä on joystickit ja sähköavustukset.

“Meidän Veekmas on välimallia, siinä on sekä perinteistä tekniikkaa että sähköavustusta, kuten terän kellutus”, Tirroniemi selvittää.

Tiehöylän kuljettajan ammattitaito hankitaan ajamalla. Aiemmasta kokemuksesta maansiirtoajoneuvojen puikoissa on runsaasti hyötyä.

“Tärkeintä on, että kuljettajalla on halu oppia.”