• Tätä harvinaista konetta ei ole valmistettu kuin muutama kappale - Tien kallistuessa tuntuu kuin kone menisi metsään

    Lieksasta löytyy harvinainen Fiskars 400 M -kaivinkone vuodelta 1964. Kone oli Pielisjärven kunnan käytössä 1970-luvun alkuun saakka. Pertti Hiltunen osti koneen 2000-luvun alussa ja kunnosti sen.
    Pertti Hiltunen on ottanut talteen monenlaisia vanhoja koneita. Fiskars 400 M -vaijerikaivinkone on raskaimmasta päästä.
    Pertti Hiltunen on ottanut talteen monenlaisia vanhoja koneita. Fiskars 400 M -vaijerikaivinkone on raskaimmasta päästä. Kuva: Pertti Hiltunen
    Koneet ja autot|Maanrakennuskoneet
    9.3.202510:00
    Heikki Haapakoski

    Fiskars 400 M -kaivinkone

    • Koneen valmistusvuosi on 1964. Sen ensimmäinen omistaja on ollut Pielisjärven kunta. Se jäi kunnan käytöstä pois jo 1970-luvun alussa.
    • Lieksalainen Pertti Hiltunen osti koneen 2000-luvun alussa lähistöllä sijaitsevalta maatilalta ja kunnosti sen.
    • Nyt koneen tuntimittarissa on 8148 tuntia.

    Lieksalaisella Pertti Hiltusella on harvinainen Suomessa valmistettu Fiskars 400 M -vaijerikaivinkone, joka on mutkan kautta sukua ruotsalaiselle tela-alustaiselle Åkerman 375 -kaivinkoneelle. Kone on vielä lähempää sukua tela-alustaiselle Fiskars 400 -kaivinkoneelle, joita valmistettiin aikoinaan 80–100 kappaletta. Harvinaisen koneesta tekee sen mallimerkintä M, joka tarkoittaa Mobilea eli pyöräalustaa. Pyöräalustaisia vaijeritoimisia Fiskarseja valmistui vain muutama kappale, joista Hiltusen kone saattaa olla ainoa säästynyt yksilö. Työtunteja koneelle ei ole paljoa kertynyt, sillä koneen tuntimittarissa on vain 8148 tuntia.

    Hiltunen osti koneen läheiseltä maatilalta, jossa sillä oli lähinnä kaivettu ojia ja hoidettu tunkiota. Kone oli jo lähes menossa romuttamolle, kun Hiltunen pääsi väliin. Vaikka kone oli hinnaltaan edullinen, niin sen kunnostamiseen paloi rahaa. Tarvikkeineen kunnostus tuli maksamaan noin 4000 euroa.

    Kunnostus oli haastava projekti. Teknisesti haasteellisin vaihe oli koneen ylävaunusta alavaunuun johtava läpivienti koneen keskellä, jossa on keskellä ontto pystyakseli vetopyörille välittyvää voimaa varten. Akselin läpi kulkevat myös hydrauliikan öljykanavat ohjaukselle. Kone vuoti öljyä läpiviennin kohdasta, ja siihen piti erikseen teettää tiivisteet. Viisi tiivistettä maksoivat lähes tonnin, mutta läpivienti korjautui täysin.

    Myös jarrujen kuntoon saaminen vaati kovaa työtä. Koneeseen piti valmistaa jarrusylinterit erikseen, kun korvaavia osia ei ollut saatavilla. Lisäksi kone oli niin ruosteessa, että se piti kauttaaltaan hiekkapuhaltaa ennen maalausta. Puhallushiekkaa tässä työssä kului 1,4 tonnia. Kaivukoneisto oli sen sijaan helppo kunnostaa, sillä sen paksu rasvakerros oli pitänyt suhteellisen hyvässä kunnossa.

    Ajaminen ei ole helppoa

    Fiskars-vaijerikaivinkoneessa on yksinkertainen mekaaninen koneisto. Koneessa on apukytkimet, jotka keventävät vipujen liikkeitä ja helpottavat kuljettajan työtä. Silti Hiltunen pitää Fiskarsia karuna laitteena eikä sillä ajaminen ole helppoa.

    ”Ylävaunu on väljä alavaunuun nähden. Tien kallistuessa nivel antaa periksi, puomi kallistuu ja koko kone tuntuu menevän metsään. Sitähän sitten vaistomaisesti korjaa. Jos sille tielle lähtee, niin sitä saa koko ajan korjata toiseen suuntaan.” Hiltunen kuvailee.

    Koneella onkin ajettava rauhallisesti. ”Hiljaa kun ajaa niin pystyy hyvin kulkemaan”, Hiltunen toteaa. Toistaiseksi Hiltusen kaivinkone lienee ainoa ajokuntoinen Fiskars 400 M.

    Hiltusen Fiskars 400 -koneen historiaan liittyy myös synkkä ja ihmishengen vaatinut yksityiskohta. Lue Koneviestin nettisivuilta, mistä on kyse!

    Juttua on korjattu klo 15:48: Koska emme hyväksy humalassa ajamista, on sarkastinenkin haastateltavan viittaus asiaan poistettu.

    Sinua saattaa kiinnostaa myös:

    Fiskars 400 M -vaijerikone tunnettiin alkujaan nimellä Jussi-Mobile – tämä Suomessa suunniteltu kone valmistettiin Porvoon konepajalla

    Porvoossa valmistetut hydrauliset Fiskars-kaivinkoneet olivat yhdistelmä uutta ja vanhaa – koneista olisi voinut tulla maailmankuuluja ilman laskusuhdannetta

    Fiskarsilla oli lähes 130 vuotta auratuotantoa – ensimmäiset hinattavat traktoriaurat valmistuivat vuonna 1944

    Artikkelin aiheet
    Fiskars 400 M
    kaivinkone
    kunnostus
    Pertti Hiltunen
    Lieksa
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koneet ja kulkuneuvot | Argo etenee sielläkin, mihin tavallinen mönkijä uppoaa - erikoisajoneuvo testissä maalla, kosteikossa ja vedessä

      Tilaajalle
    • 2

      Koneet ja kulkuneuvot | Traktorikäyttöisellä murskaimella jätepuu ja vanhat kuormalavat hakkeeksi

    • 3

      Autot | Teslan on syytä varoa tätä saksalaisuutuutta – täyssähköinen Mercedes-Benz CLA nostaa rimaa

    • 4

      Koneviesti | Pyörien aurauskulma vaikuttaa ajoneuvon käsiteltävyyteen ja renkaiden kulumiseen – kulma tulisi tarkistaa säännöllisesti

    • 5

      Liikenne | Moni ajaa kitkarenkailla vuoden ympäri ‒ näistä syistä se ei kannata

    • 6

      Työkalut | Koneviesti: Hydrauliprässi eli korjaamopuristin on verstaan korvaamaton apuväline – prässiä tarvitaan muun muassa vääntyneen tangon tai akselin oikaisussa

    • 7

      Toivo Kauralan mehukoneen puristuksessa omenat muuttuvat kuiviksi kakuiksi: "Kuuden tonnin voima riittää omenille, auto nousee parilla tonnilla"

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Konepeiton takimmaisen luukun takana ovat hydraulipumput. Kun alkuperäiset hammaspyöräpumput vaihdettiin uudempiin aksiaalimäntäpumppuihin, jouduttiin luukkuun tekemään ulkonema. Åkerman käytti koneissaan kolmea työpumppua. Hammaspyöräpumppujen tuotos oli 3x215 litraa ja suurin paine 160 kp/cm2.

    Koneviesti | Yli 50-vuotias Åkerman H 25 -kaivinkone tekojärven teossa erämaassa – “Tällä voisi siirtää vaikka vuoren”

  • Koneviesti | Vuoden 2025 suurimmat rakennuskonevalmistajat – Caterpillar pysyy kärjessä

  • Koneviesti | Kasipillari uudistuu – nyt tulee Cat D8 -puskutraktori sähköisellä voimansiirrolla