

Tieverkon ylläpidosta säästäminen iskee ensimmäisenä ajoneuvojen vanteisiin, ja se näkyy alan korjaamoissa.
”Rikkoutuneita vanteita on tullut tänä kesänä korjaukseen enemmän kuin koskaan”, Seinäjoella viisi vuotta alumiinivanteita korjaushitsannut Timo Perälä Aluweld Oy:stä sanoo. Ympärillä on kymmeniä korjausta odottavia vanteita.
Teitä on päällystetty tänä kesänä vähemmän kuin 60 vuoteen. Uutta pintaa lasketaan Väyläviraston mukaan alle 1 500 kilometriä, kun luku 2000-luvulla on ollut keskimäärin 3 000 kilometriä.
Yksi teiden heikosta kunnosta kärsineistä on seinäjokelainen Isabel Kuusisto, jonka Audi A6:n renkaat alkoivat tyhjentyä itsestään. Kuusisto toi renkaat Perälälle, joka huomasi vian: kaksi vannetta oli halki ja yksi vääntynyt.
Alumiinivanteet olivat näyttävät 21-tuumaiset, joiden korvaaminen uusilla olisi tullut maksamaan yli 1 000 euroa.
Kuusisto valitsi vanteiden korjaushitsaamisen, joka tuli maksamaan noin neljäsosan vastaavien uusien vanteiden hinnasta.
”Hinta-laatusuhde on hyvä, korjausjälkeä ei erota”, Kuusisto sanoo.

Kun Kuusisto ajaa autollaan pois, seuraava asiakas jo tulee.
”Rengas on vuotanut pari viikkoa. Tuttu on jo kertaalleen hitsannut vanteen, mutta työ ei ollut onnistunut”, Esa Nieminen kertoo.

Vaikka vanteiden hitsausta ei suositella, silti liikenteessä on autoja, joiden vanteissa on korjaamattomia halkeamia tai muita lujuutta heikentäviä vaurioita.
Useita satoja euroja maksavan uuden vanteen ostoon nähden halvimmillaan noin 60 euroa maksava korjaus on monelle houkuttava vaihtoehto.
”Voi kysyä, onko parempi, että rikkoontuneella vanteella ajetaan, vai että se korjataan”, Perälä sanoo.
Yhtä kaikki vanteen rikkoontumisesta aiheutuvat onnettomuudet ovat harvinaisia.
”En muista tapausta, että vanteen rikkoontuminen olisi aiheuttanut onnettomuuden”, Uudenmaan alueellisessa onnettomuustutkintalautakunnassa ajoneuvoteknisenä asiantuntijana toimiva Tatu Siivonen sanoo.
Perälän mukaan vanteen vaurio huomataan yleensä siitä, että rengas ei enää pidä ilmaa.
Kunnolla monttuun osunut vanne voi revetä niin, että päivä paista läpi. Perälän mukaan sellaisenkin voisi korjaushitsata, mutta se ei ole mielekästä turvallisuuden kannalta tai taloudellisesti.
Ennen vannehitsausten aloittamista Perälä opetti ammattikoulussa metallialaa, muun muassa materiaalitekniikkaa. Hän tuntee hitsauksen rajoitukset.
”Materiaaliopin näkökulmasta hitsaus on aina virhe rakenteessa, mutta se voidaan hallita”.

Perälä kieltäytyy hitsaamasta vanteen kuormaa kantavia osia, kuten pulttien ympäristöä tai puolien halkeamia. Raskaan kaluston alumiinivanteet Perälä on myös suosiolla jättänyt tekemättä.
”Vanteen osuus on niiden yhdistelmän kokonaishinnassa niin pieni, että mielestäni vannetta ei ole mieltä korjata. Ja haluan nukkua yöni hyvin”.
Yleisin vika monttuun ajossa on vanteeseen tuleva radiaalinen heitto. Se otetaan pois hydraulisesti painamalla. Materiaalia ei oteta pois sorvaamalla, koska se heikentää rakennetta.
Perälä ei anna hitsaustyölle takuuta, koska minkä tahansa vanteen saa rikki tarpeeksi isoon monttuun ajamalla. Hitsattuja vanteita tulee hänen mukaansa yllättävän vähän uudelleenkorjaukseen.
”Eräs asiakas toi vanteen kaksi viikkoa hitsauksen jälkeen takasin ja sanoi korjauksen epäonnistuneen, koska ilmat vuosivat ulos. Kun vanne irrotettiin, siinä havaittiin halkeama, mutta se oli vastapäisellä puolella korjausta eli rengas oli ajettu uudelleen monttuun”, vannehitsari Perälä sanoo.