Takavuosina valtio keräsi liikenteeltä parhaimmillaan noin 8 miljardia euroa. Päästöpohjaiseen verotukseen siirtyminen ja liikenteen sähköistyminen syövät väistämättä noita verotuloja.
Liikenne on yksi valtion parhaista lypsylehmistä. Polttoaineveroilla, vuosittaisella ajoneuvoverolla ja kertaluonteisella autoverolla valtio on kerännyt enemmän veroeuroja kuin palkkojen ja eläkkeiden tuloverosta.
Verotuloja syö vihreä siirtymä, jota valtio on vauhdittanut romutuspalkkioilla ja sähköautojen hankintatuella sekä uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteella.
Valtion budjetin kannalta kiinnostavaa on, miten liikenteen päästöihin sidotut verotulot turvataan tilanteessa, jossa suuri osa liikenteessä on päästötöntä.
Yksi esillä ollut ratkaisuvaihtoehto on kilometripohjaiseen verotukseen siirtyminen. Siinä yksi ongelma on alueellisen oikeudenmukaisuuden toteuttaminen.
Myös autokaupan vauhdilla on merkitystä verokertymään. Uusien autojen kauppa on käynyt viime vuosina aiempaa hitaammin.
Autoala kannattaa verotuksen painon siirtämistä auton hankinnasta sen käyttöön.
Autotuojat- ja teollisuus ry kiinnittää huomiota sähköautojen bensiiniautoja kovempaan hankintahintaan. Niihin ei ole kaikilla varaa.
Uuden sähköauton keskimääräinen hankintahinta oli viime vuonna noin 54 100 euroa ja uuden bensiiniauton 28 600 euroa.
Järjestön mukaan hintaeron suuruuden takia valtion maksamalle hankintatuelle on edelleen tarvetta.