Osmo Koposen ei ole tarvinnut katua uuteen kuivuriin investointiaan. Kuva: Ilpo Paananen
Osmo ja Riikka Koposen siemenpakkaamon lajittelutähde korvasi öljyn kuivurin polttoaineena: ”Nopean polttoaineen hinnan nousun jälkeen kannattavuus on vain parantunut entisestään”
Pohjois-Karjalan Siemen Oy:n uusi kuivuri käyttää polttoaineena sertifioitujen siementen viljelystä syntyvää lajitteluerotetta.Tilaajalle
Kaurasta kertyy paljon energiaa sisältävää lajittelutähdettä, Osmo Koponen kertoo. Kuva: Ilpo PaananenLiperin Kaatamossa Osmo ja Riikka Koposen tilalla toimivan Pohjois-Karjalan Siemen Oy:n lajitteluerote hyödynnetään uuden kuivurin lisäksi asuinrakennuksen ja muiden lämpimien tilojen lämmityksessä. Viime syksynä valmistuneen kuivurin käyttökokemukset ovat olleet rohkaisevia.
”Polttoöljy pystytään korvaamaan kokonaan lajitteluerotteen käytöllä. Toki säilytämme vanhan kuivaamon käyttökuntoisena ja tarvittaessa käytämme myös sitä”, Osmo Koponen sanoo.
Kuivuri-investointia varten Koposet teetättivät opinnäytetyön, jossa tutkittiin kuivaamon investoinnin ja eri polttoaineiden kannattavuutta tilan kuivaamokäytössä.
”Lajitteluerotteen käyttäminen kuivauksessa osoittautui korkeammasta investointikustannuksesta huolimatta kannattavimmaksi. Nopean polttoaineen hinnan nousun jälkeen kannattavuus on vain parantunut entisestään.”
Uuden Mepu S3-50 -kuivaamokoneiston tilavuus on 52,3 kuutiota. Kuivaamossa on Mepun 800 kW:n biouuni, jossa poltetaan pääasiassa siemenviljan kauppakunnostuksessa syntyvää lajittelutähdettä.
”Mepu Oy toimitti kaikki laitteistot ja järjesti kasauksen. Itse teimme pohjatyöt ja rakensimme uunihuoneen”, Koponen kertoo.
Lajitteluerotetteen määrään vaikuttaa kasvien raakaerän laatu. Lajitteluerote lajitellaan vielä rehukäyttöön soveltuvaksi ja polttoon käytettäviksi jakeiksi.
”Lajitteluerote on osin myyty rehuksi ja osa on mennyt kompostiin. Pyrimme siihen, ettei polttoon päädy rehulaatuista tavaraa.”
Vanha kuivuri (vasemmalla) säilyy uuden kuivurin rinnalla ja otetaan tarvittaessa käyttöön. Kuva: Ilpo PaananenTilasiemen-ketjuun kuuluvan Pohjois-Karjalan Siemen Oy:n tuotevalikoimaan kuuluvat vilja- ja nurmikasvien siemenet, palkokasvien- ja rypsin siemenet sekä erilaiset nurmisiemenseokset.
Yritys on erikoistunut myös luomutilojen siemenhuoltoon ja sillä on 18 sopimusviljelijää. Päämarkkina-alue on Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Etelä-Savo. Luomusiemeniä menee ympäri Suomea. Tilan tuotantoalasta 40 prosenttia on luomua.
”Viljelykierto vaikuttaa merkittävästi kuivatukseen tarvittavan polttoaineen kulutukseen”, kotitilaansa neljännessä polvessa viljelevä Koponen huomioi.
Koko tuotannosta puolet on nurmikasvien siementuotantoa, mikä vähentää huomattavasti polttoaineen kulutusta. Polttoöljyä on kulunut vuosittain viljan kuivatuksessa 10 000–20 000 litraa. Vanha kuivuri on rakennettu vuonna 2000 ja sen koko on 38 kuutiota.
Polttoaineen valinnalla ei ole merkitystä kuivatusaikaan. Uuden kuivurin laitteisto on suunniteltu siten, että tarvittava teho saadaan helposti irti. Energiaa on runsaasti esimerkiksi kauran lajitteluerotteessa.
Kuivatukseen saadaan kerralla 30 tonnin kuormaerä. Vanhan kuivurin käyttöönotolla saadaan tarvittaessa 20 tonnia lisää varastopuskuria.
”Näillä hinnoilla ei kuitenkaan öljyä kannata turhaan polttaa,” Koponen sanoo.
Kuivatusaikojen osalta puintikosteus on edelleenkin se ratkaisevin tekijä. Esimerkiksi herneen tavoitepuintikosteus on 21–22 prosenttia. Siemeneksi menevä herne kuivataan 15,8 prosenttiin.
Herne kuivataan maltilla matalassa lämpötilassa. Liika kuivaaminen heikentää herneen itävyyttä.
Herneen ja muiden palkokasvien siementen kysyntä on ollut kasvussa jo vuosia. Koponen kokeili herneen viljelyä ensimmäisen kerran 2014.
”Silloin ajattelin, että ei enää ikinä. Nyt meillä on kaikki parhaat pellot luomuherneellä.”
Mielenmuutoksen syyksi Koponen nimeää hernelajikkeiden kehityksen, joka on parantanut merkittävästi viljelyn onnistumisen ohella myös kannattavuutta.
”Herneen viljely on mielenkiintoista. Viime kesänä sato näytti lupaavalta. Sitten tulivat polttavat helteet ja romahduttivat sadon.”
Kesän kuivuus aiheutti myös muissa lajeissa siemenen saatavuus ongelmia. Halutuimmat lajikkeet loppuivat ennätysaikaisin kesken.
”Tällä hetkellä sato-odotukset ovat hyvät. Huippuja ei tulla saamaan, mutta varsinkin hernekasvustot näyttävät todella lupaavilta, tosin puintiin on vielä aikaa.”
Uusi kuivuri on koeponnistettu ja säädetty valmiiksi. Näin se on käyttövalmiina heti ensimmäisenä puitavan aikaisen uutuusohralajike Lenen puintiin.
- Osaston luetuimmat
