Pyöräilijän etuajo-oikeus ja autoilijan väistämisvelvollisuus osoitetaan usein liikennemerkeillä. Kuva: Carolina Husu
Milloin autoilijan on väistettävä pyöräilijää?
Pyöräilijä on edelleen väistämisvelvollinen suojatiellä, ellei hän taluta pyöräänsä.
Kääntyvä autoilija on väistämisvelvollinen, joten ennakointi ja varovaisuus ovat risteyksissä tarpeen. Kuva: Carolina HusuUusi tieliikennelaki antaa tienpitäjälle uusia mahdollisuuksia parantaa pyöräliikenteen järjestelyjä. Ajoradalla ajettaessa pyörää koskevat samat säännöt, kuin muitakin tien käyttäjiä.
Polkupyörien ja muiden ajoneuvojen kohtaamiset eivät ole aina ongelmattomia. Etenkin ajoradan ylitykset ja kääntymiset saattavat johtaa vaaratilanteisiin jos säännöt eivät ole selvillä.
Uusi tieliikennelaki korostaa ennakoinnin merkitystä. Pyöräilysäädöksissä lain lähtökohta on, että pyöräilijä on ajoneuvon kuljettaja. Jos pyöräilijä ajaa ajoradalla, häntä koskevat samat säännöt kuin muitakin ajoradalla ajavia ajoneuvon kuljettajia.
Esimerkiksi tasa-arvoisessa risteyksessä pyörä ja muut ajoneuvot väistävät oikealta tulevia.
Pyöräilijällä on myös tien ylitykseen ja ajoradalle tuloon liittyviä väistämisvelvollisuuksia.
”Pyöräilijän on väistettävä autoja ja muuta liikennettä, kun hän ajaa pyörätieltä ajoradalle. Ellei liikennemerkeillä muuta osoiteta, pyöräilijä on siis väistämisvelvollinen, jos pyöräväylä menee päätien yli”, toteaa tutkimuspäällikkö Juha Valtonen Liikenneturvasta.
Valtosen mukaan useimmiten, kun pyöräilijä ajaa pyörätieltä ajoradalle, autot ovat väistämisvelvollisia liikennemerkin vuoksi tai sen vuoksi, että ajoneuvo on risteyksessä kääntyvä.
Pyöräilijä on väistämisvelvollinen myös, kun hän ylittää tien muualla kuin risteyksessä tai kun polkee tielle pihakadulta, kävelykadulta, polulta, pihasta tai vastaavalta alueelta.
”Ajoneuvoliikenteen lisäksi on huomattava, että pyöräilijän on ajoneuvon kuljettajana väistettävä myös kävelijöitä ja muita tienkäyttäjiä tielle tullessaan”, muistuttaa Valtonen.
Autoilijan on väistettävä pyöräilijää, kun hän kääntyy risteävälle tielle tai poistuu liikenneympyrästä. Kääntyvän ajoneuvon väistämisvelvollisuus edellyttää varovaisuutta ja ennakoivaa ajotapaa, sillä pyöräilijä voi lähestyä risteystä nopeasti autoilijan takaa katveesta.
”Risteystä on lähestyttävä sopivalla ja tilannenopeudella ja samalla on seurattava peilejä ja käännettävä päätä myös kuolleen kulman tarkistamiseksi”, neuvoo Valtonen.
Sama väistämisvelvollisuus koskee risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa ja mopoilijaa.
Autoilija on väistämisvelvollinen myös, kun hän ajaa tielle pihakadulta, kävelykadulta, pihasta, pysäköintipaikalta tai muulta vastaavalta alueelta.
Usein ajoneuvon väistämisvelvollisuus osoitetaan liikennemerkeillä. Kaikille tuttuja ovat kärkikolmio ja stop-merkki.
Uusi tieliikennelaki antaa mahdollisuuden luoda pyöräilijöille etuoikeutettuja tienylityspaikkoja uudella ”väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa” -merkillä.
Pyörätien jatkeiden merkitsemistapa selkiintyi kesäkuun alusta. Jos pyörätien jatke on merkitty, autoilija väistää pyöräilijää. Jos merkintää ei ole tai sen tilalla on suojatie, silloin pyöräilijä väistää.
Uudessa tieliikennelaissa vahvistetaan pyöräilijän oikeus polkea suojatietä pitkin tien yli.
”Pyöräilijä voi ylittää tien suojatietä pitkin ajaen, mutta silloin hän on väistämisvelvollinen, kuten tähänkin asti on ollut. Jos pyöräilijä taluttaa pyöräänsä suojatien yli, hän on jalankulkija”, sanoo Valtonen.
Suojatietä käyttävälle tai sille menemiseen valmistautuvalle jalankulkijalle auton kuljettajan on annettava esteetön kulku.
Uuden tieliikennelain tuomiin muutoksiin kuuluu pyöräkatu, joka on uusi katutyyppi. Siinä saa ajaa sekä polkupyörällä että autoilla, joiden on sovitettava ajovauhti pyöräliikenteeseen.
Pyöräkadulla autojen pysäköinti on sallittu vain merkityillä paikoilla.
- Osaston luetuimmat
