Pärjäisinkö halvalla pikkusahalla? Tärkeintä on ymmärtää, mihin sen tehot eivät riitä

Harrastesaha lienee se nimitys, joka istuu parhaiten tämän sahatyypin kaikille sahoille. Puoliammatti- ja ammattikäyttöön näistä pikkumyllyistä ei ole.

Sahaavan kansan suussa syntyneet monet nimitykset näille sahoille ovat kyllä nekin osuvia.

Rankasahalla kuvataan sitä, että saha on passeli pienpuiden kaatoon ja karsintaan. Pihasahalla sitä, että isompienkin polttopuiden katkonta sujuu. Pikku- ja kevytsahalla kuvataan sitä, että kädet eivät väsy kuten tukkisahaa kannatellessa.

Yhdistävänä tekijänä harrastesahoissa on melko vähäinen teho.

Se oli myös tärkein yksittäinen ominaisuus, jota tutkimme Aarteen harrastesahojen kokeilussa. Erilaisia sahatöitä tehden etsimme vastausta siihen, löytyykö näistä sahoista tehoa niin paljon, että niillä voi oikeasti suoriutua pikkuhommista.

Kyllä löytyy. Teho riittää pikkutöihin, kokeilun pienimmässä sahassa Echossa tosin vain nippa nappa.

Eniten sahat poikkesivat toisistaan painossa. Harrastesahojen luokassa se on tyypillistä kuten sekin, että hintahaitari on laaja.

Harrastesahat Husqvarna 135 Mark II (vas), Stihl MS 194 C-E, Echo CS-2511 WES ja Solo by AL-KO 6240. Kuva: Risto Jussila

Pienimmät harrastesahat ovat todella pieniä. Husqvarna 564 XPG (vas.) ja Echo CS-2511 WES.  Kuva: Risto Jussila

Harrastesahan ostajan on tarpeen tietää, mitä on hankkimassa. Erityisesti pitää ymmärtää, mitä ei saa, jos hankkii harrastesahan.

Silloin ei saa konetta, joka jaksaa helposti katkaista isot rungot. Pahiten tämä rajoittaa suurten puiden kaatoa ja katkontaa. Nämä työt on paras tehdä tukkisahalla.

Kokenut sahankäyttäjä kyllä kaataa ja katkoo harrastesahalla myös ison pihapuun. Mutta se ei ole asianmukainen väline järeisiin töihin.

Riskejä aiheuttaa erityisesti kaato. Se on sahatöiden vaarallisin työvaihe, ja siksi siinä tarvitaan riskitasoa vastaava kalusto.

Ison rungon pölkytys onnistuu harrastesahalla jo paremmin. Vähätehoisella sahalla se on hidasta, mutta yhden pihakoivun hoitelee pätkiksi pikkusahallakin.

Pitkäkestoista rääkkiä on silti syytä välttää etenkin kesäkuumalla. Harrastesahojen pienitehoiset moottorit voivat huudatuksessa ylikuumeta ja vaieta stop-nappia painamattakin.

Rakenteeltaan harrastesahat edellyttävät sopivan varovaista käsittelyä. Jos jumiin jääneen laipan yrittää repiä voimalla irti, kahvat saattavat jäädä kouriin.

Rankametsä on harrastesahojen valtakuntaa. Joonas Jussila ja Husqvarna 135 Mark II. Kuva: Risto Jussila

Kun isosta pihamännystä otetaan paksuimmat oksat talteen, pikkuruinen Echo on kätevä saha. Kuva: Risto Jussila

Metsänomistajaa houkuttelee harrastesahoissa keveys. Polttopuiden teko on useimmille meistä paitsi työtä, myös hupia, kuntoilua ja hyötyisää ajanvietettä mukavissa fiiliksissä.

Liian raskas saha voi himmentää tätä idyllistä tunnelmaa.

Jos näin on, otapa käsiin kevyt pärisijä! Jopa on mukava hyökätä rankakasan kimppuun tai karsia hieman latvoja läjään hakkuuaukealla.

Keveyttä arvostavat monet riskitkin sahurit. Samoin ne, joilla käsivoimat ovat heikot tai ikä alkaa ilmoitella itsestään nivelissä.

Kaikki harrastesahat eivät kuitenkaan ole kevyitä. Aarteen kokeilussa keijukaisia oli kaksi: Echo CS-2511 WES ja Stihl MS 194 C-E.

Äärimmäinen keveys nostaa yleensä hintaa.

Stihl MS 194 kiihtyy hyvin ja sillä saa vaivatta poikki hiukan paksummankin rungon. Kuva: Risto Jussila

Vähäisen tehon takia harrastesaha jää isoja oksia karsiessa helposti jumiin. Karsinta vaatii tarkkuutta. Echo CS-2511 WES. Kuva: Risto Jussila

Vaikka useimmat metsänomistajat hyödyntävät puitaan takassa tai saunanpesässä kotona tai mökillä, sahatyö voi olla määrältään vähäistä. Silloin sahan painolla ei ole kaikille merkitystä.

Näiden painavampien sahojen houkuttelevuutta lisää se, että ne ovat yleensä äärikevyitä sahoja halvempia. Tällaisia ehdokkaita löytyy myös pihasahoista. Kokeilussa tätä sahatyyppiä edustivat Husqvarna 135 Mark II ja Solo Easy Pro 6240.

Tästäkään vinkkelistä harrastesahat eivät ole yhtenäinen saharyhmä. Keveys maksaa myös niissä, kuten laatukin. Ja sen vastakohtana osaa sahanostajista kiinnostaa aina se, mitä saa, jos tinkii sekä hinnasta että keveydestä.

Erään vastauksen tähän mielenkiintoiseen kysymykseen antaa markkinoille palannut sahamerkki Solo harrastesahallaan.

Solo by AL-KO 6240 edustaa harrastesahojen edullisinta päätä. Rankasavottaan teho riittää hyvin. Kuva: Risto Jussila

Husqvarna 135 Mark II on sahapukilla jaksava työkalu katkontaan. Saha lukeutuu harrastesahojen edullisempaan päähän. Kuva: Risto Jussila

Matkaa kotoani mökille on yli 350 kilometriä ja sieltä metsään parikymmentä. Kun lopulta olen metsän laidassa ja juonut aloituskahvit sokeripala suupielessä, on aika vetäistä saha rätkättämään.

Entä jos se ei käynnisty? Missä silloin on se hyvä fiilis, josta metsään ajellessa vielä nautin.

Tätä harmia torjuu varasaha. Paremman ykkössahan lisukkeeksi riittää ehkä harrastetason varasaha. Kullan arvoinen on sekin ykkösen nikotellessa.

Eräs ratkaisu kahden sahan taktiikkaan on järeä ykkössaha ja sille varalle köykäinen karsintasaha. Jos sahapuuhia riittää paljon, ei ole huono idea tavoitella molemmissa laatua.

Tässä kombinaatiossa laadukas harrastesaha voisi olla vaihtoehto karsintasahaksi, jos siltä kaivataan äärimmäistä keveyttä. Mutta pienitehoinen harrastesaha, laadukaskin, on vain harrastesaha.

Vähänkin kovempaan käyttöön on varmempaa valita työkaluksi puoliammatti- tai ammattisaha.

Stihl MS 194 C-E on harrastesaha, mutta ärhäkkyyttä on sen verran, että se kelpaa varasahaksi ensiharvennukselle. Kuva: Risto Jussila

Lue tästä harrastesahojen vertailun tulokset: