• Autoalan opiskelija Mico Ståhl unelmoi oman purkamon perustamisesta: ”Siinä pääsisi toteuttamaan itseään”

    Ammatillisesta koulutuksesta on leikattu. Autoalan opiskelija Mico Ståhl on huolissaan siitä, saavatko opiskelijat enää tukea, jos koulunkäynti sakkaa.
    Mico Ståhl vaihtamassa vetoakselia Isuzuun.
    Mico Ståhl vaihtamassa vetoakselia Isuzuun. Kuva: Rami Marjamäki
    Koneet ja autot|Koulutus
    22.2.202513:00
    Piia Lehojärvi

    Valkeakosken ammattiopiston autohuollossa tunnelma on yllättävän rauhallinen siitäkin huolimatta, että isoon halliin on levittäytynyt ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuoden ajoneuvotekniikan opiskelijat.

    Eri ikäisiä autoja lepää nostureiden varassa pitkästi yli toistakymmentä. Jokaisen auton kimpussa ahertaa pieni ryhmä opiskelijoita, kaikki nuoria miehiä.

    ”Henkka, mitataanko tämä jarrulevy?” varmistaa joku Mercedes-Benz C 350:n viereltä. Meneillään on jarruhuolto. Henkka eli Henri Laitinen on opettaja. Samanlaisia lyhyitä kysymyksiä huikataan ajoittain kaikille kolmelle korjaamossa käyskentelevälle opettajalle.

    Julius Jussila ja Mico Ståhl vaihtamassa jarrupaloja mersuun. Opettaja Henri Laitinen neuvoo vieressä.
    Julius Jussila ja Mico Ståhl vaihtamassa jarrupaloja mersuun. Opettaja Henri Laitinen neuvoo vieressä. Kuva: Rami Marjamäki

    Pälkäneeltä kotoisin oleva Mico Ståhl, 16, opiskelee autoalaa ensimmäistä vuottaan. Hän empi hakuvaiheessa auto- ja metallialan väliltä, mutta autot veivät voiton.

    ”Se on tullut harrastusten kautta, pienestä asti olen ropaillut”, Ståhl kertoo.

    Kipinä alaan lähti jo nuorena. Kahdeksan vanhana Ståhl sai tutulta kasan polkupyöriä, jotka nuori miehenalku laittoi kuntoon. Ensimmäisen polttomoottorivehkeen Ståhl korjasi 12-vuotiaana.

    ”Meillä oli kyläkauppa, ja sen työntekijänä oli nuori teinipoika, joka rakenteli autoja. Häneltä sain tallin nurkalta skootterin, ja se tuli sitten pisteltyä kuntoon”, Ståhl muistelee.

    Remonttiapuna ja osaltaan myös kimmokkeena alalle ovat olleet Youtube-videot, joilla rakennetaan mopoja ja muita menopelejä.

    Manu Rajala ja Aki Pirinen hitsaamassa Skodan helmoja.
    Manu Rajala ja Aki Pirinen hitsaamassa Skodan helmoja.  Kuva: Rami Marjamäki

    Autojen tekniikan kehittyminen ei Ståhlia haittaa, vaikka vanhemmat autot onkin helpompi korjata.

    ”On hauskaa oppia uutta.”

    Mukavinta opinnoissa on rakentaminen, ja se kun pääsee tekemään jotain uutta. Tuoreimpana esimerkkinä on Volvon kytkinremontti.

    ”Se oli yllättävän mielenkiintoinen.”

    ”Täällä menee tosi hyvin, isossakin luokassa pärjää. Opetus on hyvää ja opettajat ovat mukavia.”

    Mico Ståhl

    Ammattikoulutukseen tehdyt leikkaukset eivät varsinaisesti näy Ståhlin arjessa. Hän on kuitenkin huolissaan leikkausten vaikutuksesta tuen saamiseen, jos jollakulla koulunkäynti sakkaa.

    ”Olen itse ollut aika paljon pienluokalla. Tuen saamista pitäisi vahvistaa.”

    Nyt ammattikoulussa aamuisin kouluun herääminen ei haittaa.

    ”Täällä menee tosi hyvin, isossakin luokassa pärjää. Opetus on hyvää ja opettajat ovat mukavia”, Ståhl kehuu ja virnistää samalla ohi kulkevalle Laitiselle.

    Vastapainona jaksaa opiskella perusaineita, kuten matematiikkaa ja englantia.

    Opettaja Martti Lehmusvaara ja huoltoneuvoja Juha Seppänen seuraavat Viljam Ahon ja Tuukka Talvion työskentelyä Seatin jakohihnan vaihdossa.
    Opettaja Martti Lehmusvaara ja huoltoneuvoja Juha Seppänen seuraavat Viljam Ahon ja Tuukka Talvion työskentelyä Seatin jakohihnan vaihdossa. Kuva: Rami Marjamäki

    ”Me täällä autopuolella voidaan ihan hyvin, ollaan hyvissä käsissä”, sanoo Ståhl, kun kysytään amisten syvenevistä ongelmista, joita esimerkiksi OAJ on tuonut esiin.

    Ståhlin mielestä ongelmia voisi välttää sillä, jos jokainen tietäisi itseään kiinnostavan aiheen opiskella.

    Hänen mielestään yläkoulussa pitäisi esitellä ammattikouluja ja lukioita enemmän.

    ”Jokainen voisi löytää sen oman mielenkiinnonkohteen helpommin, ja olisi heillekin mukavampaa tulla kouluun.”

     Ilari Sääskilahti lukee Volvon vikakoodeja tietokoneella.
    Ilari Sääskilahti lukee Volvon vikakoodeja tietokoneella. Kuva: Rami Marjamäki

    Ståhlilla on jo nyt melko selvät sävelet, mitä hän aikoo valmistumisen jälkeen.

    ”Johonkin merkkikorjaamoon tai sitten yrittäjäksi.”

    Ståhl arvelee, että työllistyminen on melko helppoa hänen alallaan. Tutuilla vastavalmistuneilla on jo työpaikat, ja yksi lähti töihin oppisopimuksella.

    Haaveissa on oma purkamo.

    ”Siinä pääsisi toteuttamaan itseään. Saisi katsella omaa valtakuntaa, kun piha on täynnä autoja.”

    Eemeli Heikkilä korjaa jäähdytinvuotoa BMW:stä.
    Eemeli Heikkilä korjaa jäähdytinvuotoa BMW:stä. Kuva: Rami Marjamäki

    Ennen työuralle astumista nuorella miehellä on edessään ajokortin ja oman auton hankinta.

    Ajokorttia silmällä pitäen ostettu Renault Clio on Ståhlin mukaan ”satasen pommi”, joten pohdinnassa on sen laittaminen paaliin. Kiikarissa ja mietinnässä on Honda Accord.

    Tulevaa ajokorttia saattaa koristaa toinenkin kirjain, sillä Ståhlilla on suunnitelmissa myös moottoripyöräharrastus. Ensimmäiseksi pyöräkseen hän kaavailee 550-kuutioista Yamaha Viragoa.

    Artikkelin aiheet
    Mico Ståhl
    ammatillinen koulutus
    autonkorjaus
    Valkeakoski
    purkamo
  • Mainos: Suomen Ajoneuvopantti Oy

    Lainaa traktoria vastaan – uusi mullistava rahoituspalvelu tarjoaa joustavuutta maatilan menoihin

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koneet ja kulkuneuvot | Argo etenee sielläkin, mihin tavallinen mönkijä uppoaa - erikoisajoneuvo testissä maalla, kosteikossa ja vedessä

      Tilaajalle
    • 2

      Koneet ja kulkuneuvot | Traktorikäyttöisellä murskaimella jätepuu ja vanhat kuormalavat hakkeeksi

    • 3

      Autot | Teslan on syytä varoa tätä saksalaisuutuutta – täyssähköinen Mercedes-Benz CLA nostaa rimaa

    • 4

      Työkalut | Koneviesti: Hydrauliprässi eli korjaamopuristin on verstaan korvaamaton apuväline – prässiä tarvitaan muun muassa vääntyneen tangon tai akselin oikaisussa

    • 5

      Toivo Kauralan mehukoneen puristuksessa omenat muuttuvat kuiviksi kakuiksi: "Kuuden tonnin voima riittää omenille, auto nousee parilla tonnilla"

    • 6

      Koneviesti | Pyörien aurauskulma vaikuttaa ajoneuvon käsiteltävyyteen ja renkaiden kulumiseen – kulma tulisi tarkistaa säännöllisesti

    • 7

      Liikenne | Moni ajaa kitkarenkailla vuoden ympäri ‒ näistä syistä se ei kannata

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kuvassa on Grooved pegboard -testilaite jolla testataan henkilön kykyä sijoittaa testipalikat oikein alustalle. Käytetty aika kertoo henkilön silmä-käsi-koordinaation hyvyydestä. Testi on yleispätevä.  Tekoälyllä tehty kuvituskuva. Juho Nivala/Adobe Firefly.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Pysyvätkö tekijät metsäalalla? Juuri kehitetty testaus toimii paremmin kuin osattiin odottaa

  • Konekouluttaja Franziska Henke ajoi Claasin lehdistötilaisuudessa heinäkuussa 2023 Claas Trion -puimurin lehdistön eteen. Hän ajaa työnäytöksiä ja kouluttaa kansainvälisesti. Kuvassa on hänelle tuttu traktori, Claas Xerion 12.650, joka esiteltiin lehdistölle samassa tapahtumassa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Vastaako konealan koulutus työelämän tarpeisiin? ”Käytännön työ vaatii älykkyyttä ja ongelmanratkaisukykyä, jota on mahdoton mitata kouluarvosanoilla”

  • Kurssikeskuksen likipelto on liikennöintikelpoinen liki ympäri vuoden, sillä pintamaa on kuorittu pois metrin syvyyteen ja korvattu karkealla hiedalla. Kuva on otettu varhain keväällä.

    Koneviesti | Aeres Agri Training Centerissä saa koulutusta ja käytännön harjoittelua uuden tekniikan käyttöönottoon — yksi koulutustilan erityisala on täsmäviljely

    Tilaajalle