Automaattiohjaus yleistyy tieliikenteessä vähitellen – ”Tärkeimmät aivot löytyvät ratin takaa”
Automaattiohjauksen luotettavuudessa on vielä paljon kehitettävää erilaisissa tilanteissa.Tilaajalle
Automaattiohjausta hyödyntävistä autoista löytyy paljon erilaisia sensoreita ja kameroita. Kuvituskuva. Kuva: Jarmo PalokallioAutojen automaattiohjausjärjestelmät ovat kehittyneet viime vuosina huimaa vauhtia, mutta Liikenneturvan asiantuntija Tomi Niemi muistuttaa niiden olevan yhä pääosin kuljettajaa avustavia.
”Ihmiselle riittää edelleen paljon tehtävää ratin takana.”
Hiljattain Lappeenrannassa sattui tilanne, jossa automaattiohjauksella ollut auto ei väistänyt hälytysajoneuvoa.
Niemi ei kommentoi yksittäistä tapausta, mutta sanoo automaattiohjauksessa olevan yleisesti haasteita yllättävien tilanteiden kanssa, esimerkiksi juuri hälytysajoneuvojen tunnistamisessa.
”Tärkeimmät aivot löytyvät edelleen ratin takaa”, hän kiteyttää.
”Ihmiselle riittää edelleen paljon tehtävää ratin takana.”
Kalliimpien, uusien autojen automaattiohjausominaisuuksien Niemi kuvaa olevan asiaa mittaavalla kuusiportaisella (0-5) SAE-asteikolla luokassa kolme.
”Näistä autoista löytyy esimerkiksi paljon erilaisia sensoreita ja kameroita niin nopeuteen, turvaväleihin kuin kaistalla pysymiseen.”
Tässä kehitysvaiheessa auton tekniikka hyppää Niemen mukaan auttamaan kuljettajaa, jollei hän ehdi riittävän nopeasti reagoimaan muuttuviin tilanteisiin.
”Luokassa viisi puhuttaisiin kansankielellä täysin itsenäisistä robottiautoista, mutta siihen on vielä pitkä kehitysmatka”, Liikenneturvan asiantuntija hymähtää.
”Maantiellä itsenäinen auto selviäisi kaupunkeja paremmin.”
Niemi kertoo, että automaattiohjauksen kehitystyö pohjautuu sinällään nykytekniikkaan, mutta sen luotettavuutta tulee parantaa eri olosuhteisiin ja tilanteisiin.
”Mitkä ovat toimintaympäristöt, missä auto selviytyisi liikenteessä? Maantiellä itsenäinen auto selviäisi kaupunkeja paremmin, vaikkei siinäkään täysin staattisesta ympäristöstä ole kyse.”
”Mikään järjestelmä ei kuitenkaan kumoa fysiikan lakeja.”
Tyypillinen suomalainen henkilöauto on iältään 13 vuotta vanha, joten Niemi arvioi automaattiohjausominaisuuksien yleistyvän vähitellen tieliikenteessä.
Suunta on kuitenkin selvä, sillä kalliimmista autoista ominaisuudet ”putoavat” aina viiveellä halvempiinkin malleihin.
”Esimerkiksi nopeusrajoituksien tunnistaminen oli aiemmin premium-ominaisuus, mutta nykyisin se on pakollinen kaikissa uusissa autoissa EU:ssa.”
Ominaisuuksien yleistyessä myös niiden kirjo laajenee, missä piilee Niemestä huomiota vaativa haaste.
”Kuljettajan tulee olla hereillä, minkälaisia järjestelmiä mistäkin autosta löytyy. Mikään järjestelmä ei kuitenkaan kumoa fysiikan lakeja, kuten esimerkiksi riittävän pitkiä turvavälejä”, hän summaa.
- Osaston luetuimmat
