• Tiesitkö, että Valmet on valmistanut myös pyöräkuormaajia? Hankkeeseen liittyi kuitenkin kosolti epäonnea

    Valmetilla aloitettiin vuonna 1964 oman pyöräkuormaajan kehitystyö, jonka tarkoituksena oli luoda ensimmäinen kotimainen alusta alkaen kuormaajaksi suunniteltu kone.
    Tilaajalle
    Valmetilla ei uskallettu pitäytyä pelkästään runko-ohjatun mallin valmistuksessa. Takaperin ajettavien Volvo BM -kuormaajien suosion takia Valmet päätti tehdä rinnalle vastaavan oman koneen.
    Valmetilla ei uskallettu pitäytyä pelkästään runko-ohjatun mallin valmistuksessa. Takaperin ajettavien Volvo BM -kuormaajien suosion takia Valmet päätti tehdä rinnalle vastaavan oman koneen. Kuva: Valmistaja
    Koneet ja autot|Koneet ja kulkuneuvot
    22.1.202308:00
    Jussi Laukkanen

    Valmet muodostui 1960-luvun alussa useista melko itsenäisistä tehtaista. Tampereella toiminut Valmetin Lentokonetehdas oli lentokonetilausten vähennyttyä painottanut toimintaansa kiskokalustoon. Veturitilaukset olivat suuria, mutta niitä tuli harvakseltaan, joten niiden rinnalle oli saatava muita tuotteita täydentämään hiljaisia kausia. Pyöräkuormaaja tuntui sopivalta tuotteelta: niillä oli hyvä kysyntä, mutta yksikään kotimainen valmistaja ei niitä tehnyt.

    Jotain vaikutusta Valmetin päätökseen saattoi olla silläkin, että hiljattain oli Tie- ja vesirakennushallitus tilannut 28 kappaletta amerikkalaisen International Harvester -yhtymän valmistamia Payloader -kuormaajia. TVH:n odotettiin tilaavan lähivuosina lisää vastaavia koneita ja kotimainen valmiste olisi silloin vahvoilla, jos sellainen vain olisi saatavilla. TVH:n lusikka oli vahvasti mukana tässä pyöräkuormaajahankkeessa sekä sen alkuvaiheessa että myöhemmin myös tuotekehityksessä.

    Valmetille tuli kiire sen jälkeen, kun Lokomo Oy oli syksyllä 1964 ilmoittanut aikeistaan aloittaa International Payloader-kuormaajien lisenssivalmistuksen Tampereella. Hankkeen käynnistäminen Valmetilla ei kuitenkaan ollut helppoa. Aluksi ei ollut käsitystä edes siitä, millaisia koneen perusratkaisujen pitäisi olla. Tuohon aikaan pyöräkuormaajien tekninen kehitys eteni vauhdikkaasti ja uusia innovaatioita tuli tiiviiseen tahtiin.

    Lue myös: Lokomon alku maansiirtokoneiden valmistuksessa oli hidas ja hankala – yrityksen valmistamista nostureista tuli maailmankuuluja

    Täyttä selvyyttä ei ollut edes siitä, keiden Valmetilla pitäisi tämäntyyppiset koneet suunnitella tai tehdä, sillä myös traktoritehtaalla oli kiinnostusta pyöräkuormaajan valmistukseen.

    Lopputuloksena Valmet esitteli kaksi erilaista pyöräkuormaajaa vuonna 1968. Vuoden alussa esiteltiin Valmet 1200, joka oli tehty Lentokonetehtaalla Tampereella. Myöhemmin saman vuoden syksyllä esiteltiin toinen hieman pienempi pyöräkuormaaja nimellä Valmet 1000, joka oli tehty traktoritehtaalla Jyväskylässä. Koneiden myyntiä haittasi huomattavasti se, että tällöin Suomen talous oli erittäin pahassa lamassa.

    Ensin esitelty 1200 oli hyvin moderni runko-ohjattu kone. Markkinoille tullessaan pienempi Valmet 1000 oli kuitenkin pahasti myöhässä. Konetyyppinä maataloustraktoriin perustuva käännetty kuormaaja oli tässä vaiheessa jo poistumassa, ja koneelle asetetut myyntitavoitteet tuskin olisivat toteutuneet paremmassakaan taloussuhdanteessa. Valmet 1200 sen sijaan alkoi mennä paremmin kaupaksi laman hellitettyä vuoden 1970 puolella.

    Samalla voimistui tarve korjata asiakkaiden pahimmiksi epäkohdiksi kokemia asioita. Tärkeimpänä ongelmana voitiin pitää koneen jarruja, joita jotkin asiakkaat kuvailivat ”hengenvaarallisiksi”.

    Lue lisää Koneviestin nettisivuilta, miten Valmet-pyöräkuormaajien taru eteni!

    Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit:

    Suomessa harvinainen Weatherill-kuormaaja löytyy Etelä-Suomesta täydessä työn touhussa – kuormain pohjautuu Fordson Power Majoriin

    Allis-Chalmers BTL-30 -pyöräkuormaaja pelastettiin romutukselta takaisin työkuntoon – koneessa on säilynyt alkuperäinen moottori

    Valmet Terra 865B ja 865BM -maastotraktorit vertailussa – kotimaista maastokelpoisuutta 50 vuoden takaa

    Artikkelin aiheet
    Valmet
    pyöräkuormaaja
    suomalainen koneteollisuus
    1960-luku
    Tampere
  • Mainos: Suomen Ajoneuvopantti Oy

    Lainaa traktoria vastaan – uusi mullistava rahoituspalvelu tarjoaa joustavuutta maatilan menoihin

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koneet ja kulkuneuvot | Argo etenee sielläkin, mihin tavallinen mönkijä uppoaa - erikoisajoneuvo testissä maalla, kosteikossa ja vedessä

      Tilaajalle
    • 2

      Koneet ja kulkuneuvot | Traktorikäyttöisellä murskaimella jätepuu ja vanhat kuormalavat hakkeeksi

    • 3

      Autot | Teslan on syytä varoa tätä saksalaisuutuutta – täyssähköinen Mercedes-Benz CLA nostaa rimaa

    • 4

      Työkalut | Koneviesti: Hydrauliprässi eli korjaamopuristin on verstaan korvaamaton apuväline – prässiä tarvitaan muun muassa vääntyneen tangon tai akselin oikaisussa

    • 5

      Toivo Kauralan mehukoneen puristuksessa omenat muuttuvat kuiviksi kakuiksi: "Kuuden tonnin voima riittää omenille, auto nousee parilla tonnilla"

    • 6

      Koneviesti | Pyörien aurauskulma vaikuttaa ajoneuvon käsiteltävyyteen ja renkaiden kulumiseen – kulma tulisi tarkistaa säännöllisesti

    • 7

      Liikenne | Moni ajaa kitkarenkailla vuoden ympäri ‒ näistä syistä se ei kannata

  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | Jämäkkä Thaler on puskuvoimainen pienkuormain maatilan pihatöihin ‒ työntövoimaa on runsaasti

    Tilaajalle
  • Argo on kuusipyöräinen hankaliin maasto-olosuhteisiin tarkoitettu amfibioajoneuvo.

    Koneviesti | Kokeilu: Hankalien maasto-olosuhteiden menijä kulkee sekä maastossa että vedessä

    Tilaajalle
  • Kronoksen Extendo 730 Prossa leikkuupää voidaan siirtää traktorin sivulle. Puomistoon on tullut yksi nivel lisää sekä automatiikkaa hallintaan. Puomin ulottuvuus on 7,3 metriä, ja siinä on laajakulmanivelet.

    Koneviesti | Kronoksen Extendo -murskaimessa puomi taittuu eteen ‒ kuskin ergonomia paranee