Ensimmäiset dieseltraktorit olivat hankalia käynnistää – käynnistykseen tarvittiin paperista ja kaliumnitraatista tehtyjä hehkupatruunoita

Jo 1900-luvun alussa tiedettiin, että dieselmoottori oli kaasutinmoottoriin verrattuna parempi, varmakäyntisempi ja käytti huokeampaa polttoainetta. Laivoissa ja isoissa koneissa käytetyt dieselmoottorit painoivat kuitenkin tuhansia kiloja. 1920-luvulla moottorien kehitys oli sen verran mennyt eteenpäin, että dieselmoottoreita esiteltiin jo ajoneuvoissa. Dieselmoottoreiden keveneminen tuhansista kiloista alle tonniin ei kuitenkaan vielä tehnyt niistä kovin käteviä, sillä kaasutinmoottoriin verrattuna dieselin pyörittämiseen tarvittiin yli kaksinkertaiset momentit. Etukammiodieseleiden käynnistys oli myös kaasutinmoottoria huomattavasti mutkikkaampi ja hankalampi.

Ensimmäinen dieseltraktori oli vuonna 1922 valmistunut kaksisylinterinen Benz-Sendling BS6, jossa oli 25-hevosvoimainen moottori. Benz-Sendlingissä oli puolipuristin, jota avaamalla veivaaja sai kampiakselin tarpeeksi nopeaan liikkeeseen. Kun puolipuristin tässä vaiheessa suljettiin, nousi mäntä raskaan vauhtipyörän massan vauhdittamana puristustahdin yli. Traktorin etukammiot esilämmitettiin paperista tehdyillä hehkupatruunoilla, jonka kuumaa palamista tehostettiin kaliumnitraatilla eli kalisalpietarilla. Muutama vuosi Benz-Sendlingin jälkeen esitellyt Deutz MTH 122 sekä Hanomag RD36 - ja K35 -mallit saatiin käytiin samanlaisella operaatiolla.

Vuonna 1931 dieselkilpailuun tuli mukaan Caterpillar Sixty-mallillaan. Sixtyn 17,8 litran nelosmoottori startattiin kaksisylinterisellä bensamoottorilla, joka puolipuristimen avulla sai kampiakselin reilusti yli 200 kierrokseen minuutissa. Diesel-Sixtystä kehittyi vuosikymmenen loppuun mennessä legendaarinen Caterpillar D7. International Harvesterin vuonna 1935 ilmestyneet WD-40-malli ja TD-40-telamalli startattiin suoraan bensalla. Järjestelmään kuului ruiskutuspumppu, kaasutin, magneetto ja sylinterikannen ylimääräiset palotilat, jotka avaamalla puristukset alenivat kampikäynnistyksen mahdollistavalle tasolle. Startin jälkeen ne suljettiin ja käynti jatkui dieselpolttoaineella.

Dieselmoottorin hankalista käynnistämismenetelmistä voitiin luopua sähköisten apulaitteiden kehittymisen myötä. Lopullinen ratkaisu oli vaivattomasti käynnistyvät suorasuihkutusmoottorit, jotka alkoivat yleistyä 1950-luvun alussa. Kunnossa oleva moottori starttasi kylmänäkin ilman esivalmisteluja, ja käynnistymiseen tarvittiin vain 100 kierrosta minuutissa. Viileällä kelillä oli apua pakkosyötöstä sekä imusarjan esilämmityksestä. Sama perustekniikka oli traktoreiden dieselmoottoreissa käytössä aina 1980-luvulle asti.

Lue Koneviestin nettisivuilta, mitkä traktorimerkit olivat suorasuihkutusmoottorien pioneereja

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

75 vuotta Perkins-moottoreita –nykyisin yritys on osa Caterpillar-konsernia

Charles Chapman, dieselmaailman unohdettu pioneeri – mies Frank Perkinsin takana

Maineikkaat englantilaiset dieselmoottorit – kaksi britti-insinööriä on ylitse muiden

Dieselmoottori työkoneiden voimanlähteenä on käytössä vielä pitkään ‒ alustana myös uusille palamiskonsepteille ja sähköhybridijärjestelmien rinnalle

Työkoneiden voimakoneina dominoivat dieselmoottorit – ja niin jatkossakin – jatkuvaan isoon tehontarpeeseen ei akkutekniikka kykene vielä vastaamaan