Pitkät etäisyydet ja hiljaiset tiet houkuttelevat kaahaamaan – Suomi hännillä nopeusrajoitusten noudattamisessa

Suomessa on pitkät etäisyydet ja usein myös hiljaiset tiet, joilla ei aina malteta ajaa nopeusrajoitusten mukaan. Niiden noudattamisessa Suomi sijoittuu häntäpäähän eurooppalaisessa vertailussa.

"Ylinopeus on edelleen merkittävä liikenneturvallisuushaaste Suomessa ja sen ehkäisyyn tulisi panostaa nykyistä enemmän. Siksi tarvitsemme valvontaa, viestintää ja infrastruktuuriratkaisuja ylinopeuksien ehkäisemiseksi", sanoo VTT:n tutkimustiimin vetäjä Fanny Malin.

Moottoriteillä suurin osa suomalaisista pitää nopeutensa korkeintaan sallitussa 120 kilometrin tuntinopeudessa. Siltä osin Suomi sijoittuu kansainvälisen vertailun keskikaartiin.

Sen sijaan yksiajorataisilla 80 kilometrin nopeusrajoitetuilla maanteillä Suomi oli rajoitusten noudattamisessa huonoin. Vain reilu kolmannes henkilöautoista noudatti nopeusrajoitusta.

Tulos laskettiin tarkastelemalla liikenteen automaattisten mittausasemien tietoja jonojen ulkopuolella ajavista autoista. Ylinopeudeksi laskettiin jo 1 kilometrin tuntinopeuden ylitykset.

Pyöräilykypärän käytössä muut maat voivat ottaa mallia Suomesta. Kuva: Markku Vuorikari

Turvavyötä käyttivät lähes kaikki tarkkailluista kuljettajista ja -matkustajista. Tuolta osin tulos poikkeaa onnettomuuteen joutuneista autoista.

Viime vuonna henkilö- ja pakettiautoissa kuolleista turvavyötä käytti vain vähän useampi kuin joka toinen. Turvavyö olisi pelastanut lähes kaksi viidestä kuolleesta, jotka eivät sitä käyttäneet, arvioi Liikenneturva.

Parhaiten suomalaiset pärjäsivät pyöräilykypärän käytössä. Suomalaisista polkupyöräilijöistä yli 70 prosenttia käytti kypärää. Heikoimmassa maassa, eli Hollannissa niitä käytti viisi prosenttia.

Viime vuonna onnettomuuksista kuolleista 12 pyöräilijästä 4:llä oli kypärä. Kypärä olisi voinut pelastaa heistä kolmen hengen.