Autoharrastus elvyttää osaltaan taloutta, mutta sillä on myös suuri kulttuurinen ja sosiaalinen vaikutus. Kuva: SAHK
Kuka saa päättää, mikä auto on romua? Vääntö harrasteautojen sääntelystä jatkuu
Romuautoja ei tulla ladoista etsimään, mutta moni EU:n tulevan kierrätysasetuksen kysymys on vielä auki.
Toisen romu on toisen aarre, mikä vaikeuttaa harrasteautoihin kohdistuvan säätelyn valmistelua. Kuva: Jarmo PalokallioEU:n alkuperäinen esitys kierrätyksen tehostamiseksi olisi ohjannut myös harrasteautot paaliin. Pahimmat pelot ovat asian parlamenttikäsittelyn jälkeen väistyneet, mutta moni kohta tulevassa romutusasetuksessa on vielä auki.
Yksi suomalaisia autoharrastajia kiinnostava kysymys on, kuka jatkossa määrittelee auton romuksi. Siihen ei ole selvää vastausta olemassa.
Tai ainakin vastaus riippuu, siitä keneltä kysytään.
”Komission esitys oli harmillinen ja vaikea autoharrastajille. Sen kirjaimellinen tulkinta olisi pakottanut harrasteautot kierrätykseen”, totesi meppi Katri Kulmuni (kesk.) Suomen ajoneuvohistoriallisen keskusliiton tilaisuudessa.
Kulmunin mukaan perusidea kierrätyksen tehostamisesta ja arvokkaiden raaka-aineiden talteenotosta on järkevä. Esitys oli kuitenkin liian tiukasti kirjoitettu, eikä se ottanut huomioon harrasteautoja.
Pohjoismaiden yhteisellä rintamalla esitys parani parlamenttikäsittelyssä.
”Lopputulos on siedettävä. Se mahdollistaa harrasteauto -toiminnan jatkamisen”, linjaa Kulmuni.
”Latoihin ei tulla autoja kyttäämään, mutta moni muu asia on vielä epävarmaa.”
Asetuksen käsittely jatkuu syksyn aikana EU:ssa. Kulmuni odottaa, että lopputulos on parlamentin kannan mukainen.
”Byrokratia kasvaa jonkin verran, mutta monista asioista päättäminen jää jäsenmaille.”
”Omistaja päättää jatkossakin, milloin auto muuttuu romuksi. Toki se edellyttää, että autoa säilytetään asianmukaisesti”, summasi Kulmuni.
Erityisen huolissaan Kulmuni oli pienten romuttamoiden asemasta. Uudet vaatimukset saattavat käydä pienille perheyrityksille kohtuuttomiksi.
EU:n romuautoasetuksen tavoitteena on kierrätyksen tehostaminen. Kuva: Markku VuorikariLiikenneministeri Lulu Ranne (ps.) ei ollut aivan yhtä luottavainen. Hänen mukaansa tavoite on kuitenkin selvä eli vanhoihin autoihin kohdistuvan harrastustoiminnan on voitava jatkua ilman turhia sääntöjä.
”Romuautojen määrittely ja päätösten viranomaistaso ovat vielä auki. Latoihin ei tulla autoja kyttäämään, mutta moni asia on vielä epävarmaa”, Ranne totesi.
Ranne lupasi, että Suomi yrittää keventää romuasetukseen liittyvää byrokratiaa kaikin mahdollisin keinoin.
”Ajoneuvon omistukseen ja omistuksen siirtoon liittyvät asiat ovat edelleen auki.”
Eduskunnan liikennevaliokunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska (kesk.) harmitteli, että EU:ssa on aina vaan vähemmän suomalaisia virkamiehiä. Se johtaa siihen, ettei esityksiin päästä kiinni heti valmisteluvaiheessa.
Kierrätysasetus on hyvä esimerkki siitä, miten EU valmistelee päätöksiä ilman riittävää asiantuntemusta. Kansalliset erotkin jäävät asetusmyllyssä huomioimatta.
”Nyt auki on paljon pieniä asioita, kuten ajoneuvon omistukseen ja omistuksen siirtoon liittyvät asiat”, Ovaska totesi.
Ovaskan mukaan parhaassa tapauksessa romut siivotaan pois kuusten alta, mutta varsinainen kilpa- ja harrasteauto -toiminta voi jatkua.
Myös moottoripyöräilijät ovat huolissaan monesta tulevan asetuksen kohdasta, kuten varaosien kierrätyksestä. Kuva: Jarmo PalokallioPuheenjohtaja Leila Suutarinen Suomen ajoneuvohistoriallisesta keskusliitosta muistutti, että myös tulevan asetuksen kirjoitusasu ja käännös suomeksi on tärkeä.
”EU-parlamentin kanta ja asetuksen henki koskee museoautojen lisäksi muitakin harrasteautoja. Se pitää ottaa huomioon, kun asetusta aikanaan käännetään suomeksi”, Suutarinen vaati.
”Hyvää tässä on, että EU:sta tullut uhka on yhdistänyt ja tiivistänyt autoharrastajat toimimaan yhdessä”, sanoi Suutarinen.
Traficomin näkökulmasta romuasetuksen poikkeus koskee kulttuuriarvoja omaavia ajoneuvoja ja ajoneuvoja, joille on laadittu entisöintisuunnitelma.
”Kulttuurihistoriallisille ajoneuvolle tarvitaan määritelmä. Sellaisen luominen on kuitenkin vaikeaa”, myönsi ylijohtaja Kimmo Pylväs Traficomista.
Yhtenä vaihtoehtona harrasteautojen säilyttämiselle on väläytelty, että niille luodaan uusi museoautoja väljemmin määritelty luokka käyttöautojen ja varsinaisten museoautojen rinnalle.
Pylvään mukaan Traficom ei ole tarkemmin pohtinut harrasteajoneuvoille mahdollisesti perustettavaa rekisteriä tai kyseisten ajoneuvojen määritelmiä. Virastolle on kädet muutenkin täynnä töitä.
Erityisen epäselvänä hän pitää pitkään ladoissa säilytettyjen ja mahdollisesti paperittomien autoaarteiden kohtaloa. Niille erilaiset liikennekäyttö- tai katsastusvaatimukset olisivat myrkkyä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
