Rapionjoen uusi pienvoimala on kohta maksanut itsensä

Tuskin kuuluva hyrinä kertoo pienvoimalaitoksen jauhavan kesäsunnuntain rauhassa sähköä Rapion myllyn historiallisessa ympäristössä Juvan Paatelan kylällä.

Kymmenkunta metriä leveään Rapionjokeen vuonna 1812 valmistunut mylly sai uuden sähköturbiinin kolme vuotta sitten, kun vanha, 1900-luvun alussa valmistunut turbiini oli tullut käyttöikänsä päähän.

Uusi, nimellisteholtaan 30 kilowatin puolikaplan-turbiini tuottaa sähköä vuodesta riippuen 50 000–80 000 kilowattituntia joen 1,5 kuution keskivirtaamalla ja kahden metrin putouskorkeudella.

Virtaava vesi pyörittää putkeen tunneloitua, 70-senttistä laivan potkuria muistuttavaa juoksupyörää. Neljä kiilahihnaa siirtää virtaavan veden luovuttaman liike-energian generaattorina toimivalle oikosulkumoottorille.

Kokolailla tarkasti 1 005 kierroksen minuuttinopeudella pyörivä generaattori saa magnetoimisvirtansa sähköverkosta.

"Voimalan uusiminen maksoi kaikkiaan noin 70 000 euroa, josta turbiini-generaattorin osuus oli hieman alle puolet. Näillä tuotantoluvuilla voimala on pian maksanut itsensä, mikä tapahtuu odotettua nopeammin", myllyn omistaja Lasse Härkönen sanoo.

Myllyllä sähköä on tuotettu eri teholla aina 1900-luvun alusta. Ensin tasavirtadynamolla, sitten myllyä pyörittäneeseen francis-turbiiniin liitetyllä generaattorilla. Myllyn omistaja piti alusta asti selvänä, että sähköntuotanto paikalla jatkuu vastakin.

"1930-luvulla asennettu generaattori toi ensimmäisen sähkövalon läheiselle Härkälän kylälle 23 talouteen. Minusta olisi ollut historiallisesti väärin lopettaa sähköntuotanto”.

Joen pato on seissyt sijoillaan vuodesta 1812 ja joen koskioikeudet kuuluvat myllylle, joten lupamielessä uusi voimala oli helppo toteuttaa. Keväisin kalat pääsevät ohijuoksutuksen yhteydessä uimaan padon ohi.

Voimalan tuottama sähkö käytetään pääasiassa myllyn pyörittämiseen. Syntynyt sähkö pyritään käyttämään mahdollisimman tarkasti itse.

Nuori mylläri Lauri Härkönen on tutustunut uuden voimalaitoksen saloihin. Kiilahihnan pyörittämä generaattori on tuloputken päällä ja juoksupyörä on vinosti laskevan putken sisässä. Kuva: Petteri Kivimäki

"Myyminen sähköyhtiölle ei ole kovin kannattavaa. Ajatus on tulevaisuudessa hankkia myllyn käyttöön sähköautoja, jotka voitaisiin ladata omalla sähköllä."

Neljännen polven mylläri Lasse Härkönen pitää pienvoimalalla varustettua myllyä ja sen yhteydessä toimivaa kahvilaa yhdessä vaimonsa Pian ja poikansa Laurin kanssa. Kuva: Petteri Kivimäki

Keskikesällä mylly tuottaa vähiten sähköä. Nyt mittari kertoo generaattorin tuottavan sähköä 17 kilowatin teholla. Talvella virtaamat kasvavat ja voimala jauhaa sähköä runsaammin, parhaimmillaan 25 kilowatin teholla.