

Lounas sisälsi valkosipulia, ja pian pitäisi olla jo ihmisten ilmoilla. Onneksi ksylitolipurukumi tai -pastilli pelastaa tilanteen.
Monella purkan tai pastillin mutustaminen ruokailun jälkeen on rutiini, jota ilman suuhun tuntuu jäävän ankea jälkimaku. Ksylitoli onkin vuosikymmenten ajan osattu yhdistää suun terveyteen.
1960-luvulla Suomen Sokeri Oy oli kehittänyt teollisen menetelmän ksylitolin valmistamiseksi ja tarvitsi lisää tutkimustietoa siitä, onko ksylitoli haitaksi hampaille. Tästä alkunsa saivat Turun sokeritutkimukset, joiden tulokset julkaistiin vuonna 1975 ( Turun yliopisto 9.6.2015 ).
Kaksivuotisessa tutkimuksessa vapaaehtoiset saivat joko ksylitolilla, hedelmäsokerilla tai sakkaroosilla eli tavallisella sokerilla makeutettuja ruokia. Nykyään tällaista tutkimusta ei voisi tehdä, sillä koehenkilöille ei voisi syöttää hammaskariesta aiheuttavaa sokeria ( Yle 13.6.2015 ).
Tutkimusten tulos kuului tiivistetysti niin, että ksylitolista on hyötyä suun terveydelle. Ksylitolin terveysvaikutuksia tutkitaan ympäri maailmaa edelleen.

Nykyään ksylitolista tulee todennäköisesti ensimmäisenä juuri purukumi, mutta varhaiset purukumit oli makeutettu sokerilla, ei suinkaan ksylitolilla. Purukumi nousi Suomessa suosioon vuonna 1951, kun Hellas toi Jenkki-purukumin kauppoihin.
Tuohon aikaan purukumin pureskelua pidettiin erityisesti nuorison huonona tapana. Purukumin maine muuttui ratkaisevasti vuonna 1975, kun Hellas toi markkinoille Turun sokeritutkimusten innoittamana maailman ensimmäinen ksylitolilla makeutetun purukumin, eli Xylitol-Jenkin, kertoo Cloetta verkkosivuillaan.
Aiemmin paheksutusta purukumista tuli hyväksytty ja suunterveyttä edistävä tuote, ja käsite happohyökkäyksen ehkäisemisestä tuli tutuksi suomalaisille.
”Ksylitolituotteiden valikoima on kehittynyt, ja tuttujen perusmakujen rinnalle on tullut myös makeismaisempia vaihtoehtoja.”
Ksylitolituotteet ovat kuuluneet pitkään esimerkiksi makeisvalmistaja Fazerin valikoimiin.
Merkittävä askel Fazerille oli ksylitolituotteita valmistaneen Fennobonin osto vuonna 2007, kertoo Fazerin candy-liiketoiminnan markkinointijohtaja Rasmus Bange.
Fazerin ksylitolituotteet, eli pastillit ja purukumit, valmistetaan Lappeenrannassa. Fazerin Lahden-tehtaalla on puolestaan vuodesta 2023 alkaen valmistettu ksylitolia kaurankuorista, jotka jäivät aiemmin käyttämättä.
Ksylitoli maistuu kuluttajille vuodesta toiseen, Bange kertoo. Kuluttajat arvostavat hänen mukaansa selkeitä ja puhtaita makuja, jotka sopivat päivittäiseen käyttöön.
Makumieltymyksissä korostuvat raikkaat ja tutut vaihtoehdot, kuten minttu ja hedelmäiset maut.
”Ksylitolituotteiden valikoima on kehittynyt, ja tuttujen perusmakujen rinnalle on tullut myös makeismaisempia vaihtoehtoja”, Bange lisää.
Ksylitolituotteiden käyttö on viime vuosina Bangen mukaan monipuolistunut, ja pastillit ovat kasvattaneet suosiotaan purukumin vaihtoehtona. Ei purkka silti mihinkään ole kadonnut, vaan se on monelle edelleen ykkösvalinta, kun suu kaipaa ruokailun jälkeen ksylitolia.
”Kokonaisuutena purukumi ja pastillit täydentävät toisiaan, ja niiden odotetaan säilyvän tärkeänä osana arjen suunhoitorutiineja myös tulevaisuudessa”, Bange muotoilee.

Suomen ulkopuolella ksylitolipastillit ovat erityisen suosittuja Etelä-Koreassa, Bange kertoo. Eteläkorealaisten televisionkatsojien mieliin onkin painunut vuosituhannen alussa esitetty mainos, jossa hieman Joulupukkia muistuttava mieshenkilö tanssahtelee vihreässä saamenpukua jäljittelevässä asussa ja hokee ”hyvä, hyvä”.
Kyseisen tv-mainoksen taustalla oli Lotte Confectionery-makeisyritys ja mainostettu tuote oli nimeltään Xylitol Gum. Tuotteen luvattiin sisältävän sataprosenttisesti suomalaista ksylitolia, ja mainoksissa korostettiin ksylitolin hammasterveyttä edistäviä vaikutuksia. Yksi väitteistä kuului, että suomalaiset nauttivat ksylitolia ennen nukkumaanmenoa.