Pääsiäismunien maalaus on 55-vuotiaalle Satu Sepälle keino purkaa taiteellisuutta. Kuva: Petteri Kivimäki
Video: Näin voit maalata pääsiäismunan helposti
”Tämä ei ole sellaista, että laitan pullataikinan koholle ja teen välissä munan. Maalaus on pikkutarkkaa pipertämistä”, kertoo varkautelainen Satu Seppä.Tilaajalle
Varkautelainen Satu Seppä pitää itseään harrastelijana pääsiäismunien maalauksessa. Kuva: Petteri KivimäkiKun Satu Seppä kastaa vanhanaikaisen mustekynän sulatettuun mehiläisvahaan ja alkaa piirtää kuvioita kananmunan kuoreen, unohtuu kaikki murheet.
Yleensä pääsiäismunien maalaus painottuu ilta-aikaan.
”Tässä iässä ei aina nukuta, niin silloin munan maalaus on mukavaa hommaa”, Seppä kertoo.
Tuohuksesta leviää hunajan tuoksu. Joskus musiikki soi samaan aikaan taustalla levyltä tai radiosta.
”Minulle tämä on meditatiivista tekemistä, joka vie ihan mennessään. Sähkölaskutkaan eivät tule mieleen.”
55-vuotias Varkaudessa asuva Seppä innostui pääsiäismunien maalauksesta yli 20 vuotta sitten ollessaan Valamon luostarissa ikonimaalauskurssilla.
Viereisessä luokassa oli meneillään munien maalauskurssi, ja Seppä meni uteliaisuuttaan seuraamaan maalaamista. Homma näytti niin kiinnostavalta, että opettaja kehotti Satua kokeilemaan maalausta.
Sen jälkeen Seppä on osallistunut usealle munanmaalauskurssille Valamossa. Hän pitää itseään harrastelijana. Muutoin käsityöt ovat lähellä hänen sydäntään.
Pääsiäismunien maalauksessa Seppä suosii ukrainalaista pisanka-tekniikkaa. Ensin kananmunan molempiin päihin tehdään pienet reiät ja se tyhjennetään puhaltamalla. Sen jälkeen muna pestään vedellä sisältä ja ulkona. Sisälle saadaan vettä esimerkiksi vanhalla lääkeruiskulla ja tyhjennetään se jälleen puhaltamalla.
Sitten kuoren pintaan hahmotellaan kuvioita lyijykynällä.
”Netistä löytyy tosi paljon ideoita, kun googlettaa Ukraina pisanka. Itse olen saanut inspiraatiota Valamon kursseilta, postikorteista tai Keski-Euroopasta ostetuista matkamuistomunista”, Seppä neuvoo.
Seuraavaksi sulatetaan lusikassa pieni pala mehiläisvahakynttilää. Sitten vanhanaikainen mustekynä kastetaan sulaan vahaan ja ryhdytään piirtämään vaaleimpia kuvioita munan kuoreen. Mustekynän tilalla käy myös nuppineula.
Mehiläisvaha kuvioidaan munan pinnalle nuppineulalla tai vanhanaikaisella tasaterämustekynällä. Kuva: Petteri KivimäkiSepän mukaan maalaukseen käytetään kemiallisia värejä, joita saa hyvin varustetuista kirja- tai askartelukaupoista. Akryylivärit eivät sovellu pisanka-tekniikkaan.
”Väreissä edetään aina vaaleimmasta tummimpaan. Jos tekee kaksivärisen munan, niin ensin piirretään siis vahalla valkoiset kuviot ja lopuksi upotetaan muna punaiseen väriin. Lopputulos on aina yllätys.”
Nopeimmillaan Seppä maalaa pääsiäismunan muutamassa minuutissa. Tarkkaan kuviointiin menee useita tunteja, jopa päiviä, kun muna kuivuu välissä.
”Tämä ei ole sellaista, että laitan pullataikinan koholle ja teen välissä munan. Maalaus on pikkutarkkaa pipertämistä.”
Punainen on Satu Lepän suosikkiväri kananmunan maalauksessa, sillä hänestä se näyttää hyvältä. Kristityille punaiset pääsiäismunat merkitsevät ylösnousemusta. Kuva: Petteri KivimäkiSeppä sanoo, että pienten lasten kanssa ei voi pääsiäismunia maalata, mutta esikouluinen voi jo osata maalata nuppineulatekniikalla. Aikuisen on tosin valvottava lasta.
Valmiita luomuksia Seppä säilyttää kananmunakennossa. Mutta kun pääsiäinen koittaa, hän saattaa ripustaa niitä roikkumaan puun oksasta lankojen varassa ja nostaa oksan keittiön pöydän yläpuolelle katosta riippumaan.
Värikkäät teokset ovat herättäneet lähipiirissä ihailua. Pääsiäismunia Seppä on vienyt myös tuliaisiksi ystäville.
”Ukrainassa pisanka-munia on perinteisesti annettu lahjaksi hääparille, vauvalle tai syntymäpäivänä. Se on onnea tuova tuliainen”, Seppä sanoo.
Satu Seppä sanoo, että pääsiäismunien maalaus on edullinen harrastus, sillä kemialliset värit eivät maksa paljon. Kuva: Petteri KivimäkiPääsiäismunien historia
Ikivanhoissa kulttuureissa munan on uskottu symboloivan luomista, hedelmällisyyttä ja kasvua.
Jo esikristillisenä aikana munia on annettu lahjaksi. Esimerkiksi juutalaiset lahjoittivat tavallisen kananmunan ystävälle tai hyväntekijälle vuoden ensimmäisenä päivänä tai syntymäpäivänä.
Varhaiskristityt omaksuivat munan ikuisen elämän symboliksi. Kristillisen perimätiedon mukaan Magdalan Maria lahjoitti ensimmäisen pääsiäismunan Rooman keisari Tiberiukselle. Antaessaan munaa hän sanoi: ”Kristus nousi kuolleista! Katso, tämä muna on nyt kuollut, mutta sen sisällä on uusi elämä.”
Suomeen pääsiäismunien maalausperinne vakiintui 1800-luvulla, kun ensin säätyläiset alkoivat värjätä munia punajuurenmehulla tai sipulinkuorilla.
Lähde: Piispa Arseni: Pääsiäismuna – ylösnousemuksen symboli (2010). Maahenki.
Valmiinta pääsiäismuna Seppä vie tuliaisiksi tai laittaa koristeeksi. Kuva: Petteri KivimäkiArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
