Vanhempia rohkaistiin vuosia ostamaan jälkikasvulle opiskelija-asunto, mutta syksy tuo heille ikävän yllätyksen

Viime vuodet vanhempia on kannustettu ostamaan asuntoja opiskelija-asunnoiksi. Halu auttaa ja samalla saada tuttu, turvallinen vuokralainen saikin monen tekemään niin – etenkin kun omistajuus ei viime vuosina ole vaikuttanut yksin elävän nuoren asumistukeen.

Pian se muuttuu. Elokuun alusta lähtien opiskelijat siirretään Kelan yleisen asumistuen piiristä pois, ja tilalle opintotuen asumislisä, kuten ennen 1. elokuuta 2017.

Uudistus lisää jokaisen opiskelijan asumiskustannuksia, mutta vanhempien omistamissa asunnossa asuvan opiskelijan asumistuki romahtaa.

Opiskelijan asumislisän enimmäismäärä on ensi syksystä lähtien joko 216, 248 tai 296 euroa sen mukaan, missä asuu. Pääkaupunkiseutu oikeuttaa suurimpaan asumistukeen, osa suurista kaupungeista keskimmäiseen ja loput pienimpään.

Sen sijaan vanhemman omistamassa asunnossa asumistuen maksimisumma on syksystä lähtien enää 83 euroa.

Erikoissuunnittelija Ilpo Lahtinen Kelan opintotukiryhmästä arvelee, että summalla on ajateltu katettavaksi asunnon vastike. Samaan hengenvetoon hän myöntää, että harvassa asunnossa 83 euroa siihen riittää.

Lahtinen näkee tilanteessa kaksi puolta. Toisaalta hän näkee kyseenalaisena sen, että verovaroin tuetaan sijoitusasunnon ostamista. Toisaalta muutos voi ajaa monet opiskelijat tukalaan asemaan.

”Eihän tämä ongelmaton juttu ole. Osa opiskelijoista maksaa käypää vuokraa vanhemmilleen, ja uudistus on heille katkera juttu.”