Suomalainen ja ruotsalainen söivät leipää, kumpi voitti? –Miten leivänkäyttömme eroaa naapurimaasta

Suomalaiset ovat leivän syöjiä, mutta niin näyttävät olevan myös ruotsalaiset. Leivän kulutustottumuksemme ovat kuitenkin hieman erilaiset länsinaapuriimme verrattuna. Nämä asiat tulivat ilmi Leipätiedotuksen ja Ruotsin Brödinstitutetin kuluttajatutkimuksista.

Leipätiedotuksen teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan leipää syö päivittäin 72 prosenttia suomalaisista. Ruotsalaisen Brödtermometernin tutkimuksen mukaan, vain 55 prosenttia ruotsalaisista tekee niin. Me suomalaiset olemme siis enemmän leivänsyöjäkansaa kuin naapurimme.

Peräti 91 prosenttia suomalaisista pitää leipää hyvänmakuisena, ruotsalaisista 85. Suomessa leipää syödään pääasiassa aamu- ja iltapalalla. Kuluttajista 76 prosenttia ilmoittaa syövänsä leipää aamupalalla, 70 prosenttia iltapalalla ja 46 prosenttia välipalalla.

Ruotsalaisilla leipä kuuluu pääasiassa aamupalalle (70 prosentilla), vain 34 prosenttia syö leipää iltapalalla ja välipalalla vain 24. Suomalaiset syövät leipää ruotsalaisia useammin myös lounaalla ja päivällisellä.

Kaikista ruotsalaisista 59 prosenttia ajattelee, että voileivästä voi koostaa täysipainoisen aterian, kun Suomessa tätä mieltä on vain 44 prosenttia. Erityisesti ruotsalaisnuoret (70 prosenttia) syövät leivän ateriana vähintään kaksi kertaa viikossa.

He myös pitävät leipää trendikkäänä, ilmastoystävällisenä ja hintansa arvoisena. Suomalaiset nuoret aikuiset syövät leipää ennemminkin välipalana.

Täysjyväviljaa syödään Suomessa mieluiten leipänä ja puurona. Myös ruotsalaiset pitävät leipää ensisijaisena täysjyvän lähteenä, mutta puurosta sitä saa vain neljännes. Suomalaisten tietämys täysjyvän terveellisyydestä on kasvanut ja yhä useampi tunnistaa sen myönteiset vaikutukset vatsan toimintaan, verensokeritasapainoon ja painonhallintaan.

Silti 62 prosenttia suomalaisista ajattelee kuidun olevan sama asia kuin täysjyvävilja. Kuitua saadaan viljatuotteiden lisäksi myös kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Täysjyväviljaa saadaan nimensä mukaisesti vain viljatuotteista. Tämän tietää suomalaisista 61 prosenttia, ruotsalaisista vain 33.

Tiedot perustuvat Iro Reseachin tutkimukseen Tuhat suomalaista. Täysjyvävilja ja leivän käyttö 2025 (n=1000) ja Brödinstitutetit tukimukseen Brödtermometern 2024 (n=1007).