Kevätviljojen viljelyala pieneni – öljykasveja nyt pelloilla eniten seitsemään vuoteen
Kaura-ala pieneni kahdeksan prosenttia viime kesästä. Herneen viljelyala on nelinkertaistunut vuosikymmenessä.Tilaajalle
Rypsin ja rapsin viljelyalat kasvoivat kymmeniä prosentteja viime kesästä. Kuva: Johannes TervoPeltoala on pysynyt Suomessa vajaassa 2,3 miljoonassa hehtaarissa.
Siitä noin miljoona hehtaaria on tänä vuonna viljan viljelyssä. Vilja-alat ovat hieman vähenemässä.
Eniten 10 vuoden seurannassa ovat vähentyneet ohran ja rukiin alat, ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreista tilastoista.
"Ohra on tärkeä rehuvilja ja kotieläintuotannon väheneminen näkyy ohra-alan pienenemisenä. Ohran viljelyala on pienentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana lähes 120 000 hehtaaria. Tänä vuonna ala on noin 370 000 hehtaaria”, sanoo yliaktuaari Irene Rosokivi Lukesta.
Syysvehnän viljelyala on vuodesta 2016 lähes kolminkertaistunut. Rukiin ala on pienentynyt viidenneksellä.
”Ruisvehnän viljelyssä houkuttaa sekä korkea satopotentiaali että syysvehnää varmempi talvehtiminen.”
Vilja-alasta lähes kolmannes on ohraa ja toinen kolmannes kauraa, Luken tiedotteessa sanotaan. Kaura-ala pieneni kahdeksan prosenttia viime kesästä.
Vehnän osuus vilja-alasta on noin neljännes, josta kevätvehnää viljellään 162 000 hehtaarilla ja syysvehnää 73 000 hehtaarilla.
Loput vilja-alasta koostuu rukiista, seosviljasta ja muista viljoista, kuten ruisvehnästä ja tattarista.
Ruista viljellään noin 21 000 hehtaarin alalla, mikä on noin kaksi prosenttia koko vilja-alasta.
"Ruisvehnän viljely on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti ja viime syksynä sitä kylvettiin yli 10 000 hehtaaria. Ruisvehnän viljelyssä houkuttaa sekä korkea satopotentiaali että syysvehnää varmempi talvehtiminen", Rosokivi toteaa.
Herneen viljelyala on nelinkertaistunut vuosikymmenessä.
Ruoka- ja rehuherneen kylvöala on ennätykselliset 45 000 hehtaaria, josta pääosa on rehuhernettä.
Herneen viljelyala on nelinkertaistunut vuosikymmenessä.
"Herneen viljelyn nopeaa kasvua selittää osaltaan se, että kotimainen rehuteollisuus on alkanut korvata ulkomaista soijaa herneellä vähentääkseen tuontivalkuaisen tarvetta”, Rosokivi kertoo.
”Suomalainen tarhaherne kiinnostaa myös ulkomailla ja laadukasta pakastehernettä on riittänyt vientiin asti.”
Yksi vanhimmista suomalaisilla pelloilla viljellyistä valkuaiskasveista on härkäpapu.
Sen viljelyala on viime vuosina vaihdellut noin 10 000–20 000 hehtaarin välillä, mutta parina viime vuotena sen viljely on taantunut noin 6 000 hehtaariin.
Rypsin ja rapsin yhteisala on suurin seitsemään vuoteen.
Rypsiala on ennakkotiedon mukaan noin 46 000 hehtaaria, kasvua 36 prosenttia viime vuodesta.
Rapsin ala on noin 11 000 hehtaaria, kasvua 53 prosenttia.
"Rapsia viljellään käytännössä vain Etelä-Suomessa, sillä se on rypsiä vaativampi kasvi ja menestyy parhaiten etelän olosuhteissa", Rosokivi kertoo.
Tilaston tiedot perustuvat maatilojen peltotukihaussa ilmoittamiin kasvikohtaisiin viljelyaloihin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
