• Jussi Halla-aho saa itsenäisyyspäivän korkeimman kunniamerkin

    Tekniikan tohtori Matti Alahuhta saa toiseksi arvokkaimman Suomen Leijonan ansioristin.
    Eduskunnan puhemiehelle <strong id="strong-28dae6ef76c437aedba59c31684d52ab">Jussi Halla-aholle </strong>myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun suurristi.
    Eduskunnan puhemiehelle Jussi Halla-aholle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun suurristi. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Koti|Historia ja perinne
    3.12.202509:37
    Juho Mäkelä

    Tasavallan presidentti Alexander Stubb, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien suurmestari, on päättänyt antaa ansioituneille Suomen kansalaisille 3 727 kunniamerkkiä.

    Vapaudenristin ritarikunta, jonka suurmestari tasavallan presidentti myös on, myöntää itsenäisyyspäivänä 12 kunniamerkkiä.

    Arvokkaimman kunniamerkin, Suomen Valkoisen Ruusun suurristin, saa tänä itsenäisyyspäivänä eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho.

    Yritysjohtajana tunnettu tekniikan tohtori Matti Alahuhta saa toiseksi arvokkaimman Suomen Leijonan ansioristin.

    Suomen Valkoisen Ruusun I luokan komentajamerkki myönnettiin Nokian entiselle toimitusjohtajalle Pekka Lundmarkille.

    Suomen Leijonan I luokan komentajamerkin saavat pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, pääjohtaja Ville Itälä, ulkoasiainneuvos Anna Sipiläinen, ulkoasiainneuvos Pirkko Hämäläinen, tieteen akateemikko Merja Penttilä, rehtori Sari Lindblom, ulkoasiainneuvos Elina Kalkku ja metropoliitta (emeritus) Ambrosius.

    Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkin saavat esimerkiksi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio, sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso, puolustusministeri Antti Häkkänen, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen, oikeusministeri Leena Meri, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala, piispa Teemu Laajasalo ja Elisan toimitusjohtaja Topi Manner.

    Suomen Leijonan komentajamerkki myönnetään muun muassa näyttelijä Kari Heiskaselle, Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhuselle, Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kianderille, suojelupoliisin päällikkö Juha Marteliukselle ja Suomen Palloliiton puheenjohtajalle Ari Lahdelle.

    Taiteilijoille ja kirjailijoille myönnettävän Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin saavat esimerkiksi näyttelijä Riitta Havukainen, elokuvaohjaaja Klaus Härö, utsjokelainen puukko- ja korutaiteilija Jouni Tapiola ja venemestari Jouni Laiti niin ikään Utsjoelta.

    4. luokan Vapaudenristin miekkoineen ruusukenauhassa saa luutnantti Aaro Junnila Kouvolasta.

    Näyttelijä Riitta Havukainen saa Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin.
    Näyttelijä Riitta Havukainen saa Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin. Kuva: Markku Ulander

    Suomen Valkoisen Ruusun I luokan komentajamerkki myönnettiin Nokian entiselle toimitusjohtajalle Pekka Lundmarkille.

    Suomen marsalkka, vapaaherra Gustaf Mannerheim perusti Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan valtionhoitajana 1919. Kunniamerkit suunnitteli hänen pyynnöstään taiteilija Akseli Gallen-Kallela.

    Ritarikunta perustettiin ennen muuta ajatellen rauhanajan oloja, isänmaan palveluksessa ansioituneiden kansalaisten ja ulkomaalaisten palkitsemiseksi.

    Suomen Leijonan ritarikunta perustettiin vuonna 1942 toisen maailmansodan aikana. Sen kunniamerkkejä annetaan tunnustukseksi huomattavista siviili- tai sotilasansioista, niin Suomen kansalaisille kuin ulkomaalaisillekin.

    Suomen Leijonan ritarikunnan perustaja oli tasavallan presidentti Risto Ryti. Ritarikunnalla on yhteinen hallinto Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kanssa.

    Suomen vanhimman ritarikunnan, Vapaudenristin ritarikunnan historia liittyy Suomen itsenäistymiseen. Vapaudenristi ja Vapaudenmitali perustettiin kenraali Gustaf Mannerheimin ehdotuksen pohjalta Suomen Senaatin päätöksellä maaliskuussa 1918.

    Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkkejä annetaan sodan ja rauhan aikana Suomen puolustusvoimien sotilaille sotilaallisista ansioista sekä siviili- ja sotilashenkilöille ansiokkaasta toiminnasta Suomen maanpuolustuksen hyväksi.

    2010-luvulla palkitsemisen perusteissa on huomiota kiinnitetty maanpuolustuksen käsitteen soveltamiseen laajasti.

    Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkin saa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
    Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkin saa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Lisää aiheesta
    • Kunniamerkit luovutetaan kasvatustyössä ansioituneille isille. LEHTIKUVA / Sari Gustafsson.

      Yhteiskunta | Presidentti myönsi ensi kertaa valtiollisen kunniamerkin 48 isälle − vanhin saajista 91-vuotias ja nuorin 46-vuotias

    • Emerituspiispa Eero Huovinen arvostaa sitä, että presidenttipari on antanut itsenäisyyspäivän teemaksi sanan yhdessä. ”Meidän kaikkien tulee kunnioittaa toisiamme ja pysyä yhtenäisenä kansana. Vastakkainasettelut eivät edistä elämää.”

      Kulttuuri | Emerituspiispa Eero Huovinen kehottaa kaikkia rukoilemaan kriisiaikoina

      Tilaajalle
    • Iisalmelainen Jukka-Pekka Kauhanen sai Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein.

      Ravit | Ravivalmentaja Jukka-Pekka Kauhanen yllättyi saamastaan ansiomerkistä

    Artikkelin aiheet
    Kunniamerkit
    Itsenäisyyspäivän kunniamerkit
    Kunniamerkit 2025
    Suomen Valkoisen Ristin ritarikunta
    Suomen Leijonan ritarikunta
    Suomen Vapauden Ristin ritarikunta
    Palkinnot
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

    • 7

      Kulttuuri | Pariskunta perustaa karjatilan, vaikka kumpikaan ei tunne maataloutta

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää