• Emerituspiispa Eero Huovinen kehottaa kaikkia rukoilemaan kriisiaikoina

    Kriisien keskellä on aina hyvä panna kädet ristiin, mutta samalla pitää pää kylmänä ja sydän lämpimänä, sanoo emerituspiispa Eero Huovinen.
    Tilaajalle
    Emerituspiispa Eero Huovinen arvostaa sitä, että presidenttipari on antanut itsenäisyyspäivän teemaksi sanan yhdessä. ”Meidän kaikkien tulee kunnioittaa toisiamme ja pysyä yhtenäisenä kansana. Vastakkainasettelut eivät edistä elämää.”
    Emerituspiispa Eero Huovinen arvostaa sitä, että presidenttipari on antanut itsenäisyyspäivän teemaksi sanan yhdessä. ”Meidän kaikkien tulee kunnioittaa toisiamme ja pysyä yhtenäisenä kansana. Vastakkainasettelut eivät edistä elämää.” Kuva: Jarkko Sirkiä
    Lukemisto|Kulttuuri
    5.12.202421:00
    Janica Pörhönen

    Emerituspiispa Eero Huovinen tunnetaan eri kirkkojen välisen yhteyden puolestapuhujana ja sovittelijana.

    Millainen rooli hengellisyydellä on tässä epävarmassa maailmantilanteessa?

    ”Suomalaiset ovat tottuneet aina tiukan paikan tullen turvautumaan Jumalaan ja kirkkoon. Kriisien keskellä on aina hyvä panna kädet ristiin, mutta samalla pitää pää kylmänä ja sydän lämpimänä”, Huovinen kehottaa.

    Huovinen on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Helsingin hiippakunnan emerituspiispa ja Helsingin yliopiston emeritusprofessori.

    Huovisen mukaan on tärkeää, että Ukrainan kansan auttamisessa me kaikki pidämme sydämen lämpimänä.

    Vanhenemisen myötä Eero Huovinen on tullut yhä enemmän riippuvaiseksi Jumalasta. ”Omassa uskossa ei ole kehumista, mutta olen entistä riippuvaisempi siitä, mitä Jumala elämässäni tekee ja antaa.” Kuvituskuva.
    Vanhenemisen myötä Eero Huovinen on tullut yhä enemmän riippuvaiseksi Jumalasta. ”Omassa uskossa ei ole kehumista, mutta olen entistä riippuvaisempi siitä, mitä Jumala elämässäni tekee ja antaa.” Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen

    Eero Huoviselle myönnettiin itsenäisyyspäivän alla Suomen Leijonan suurristi, joka on kunniamerkeistä korkein.

    Huovisen mukaan kunniamerkki on kiitos siitä työstä, jota luterilainen kansankirkko on tehnyt suomalaisten hyväksi.

    Millaista otetta eri kirkoilta tarvitaan Venäjän hyökkäyssodan alla?

    ”Monille eri kirkoille on vaikea ymmärtää, miksi Venäjän ortodoksinen kirkko on mennyt Vladimir Putinin sotapolitiikan taakse.”

    Venäjän ortodoksinen kirkko hyväksyy Venäjän sotatoimet Ukrainassa ja tukee niitä.

    Erimielisyyksien vuoksi esimerkiksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskusteluyhteys Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa on poikki.

    Huovinen itse ajattelee asiasta samoin kuin roomalais-katolisen kirkon paavi Franciscus.

    ”Paavi on esittänyt toiveen Venäjän ortodoksisen kirkon patriarkka Kirillille, että puhuttaisiin enemmän Jeesuksen kielellä kuin Venäjän sotapolitiikan kielellä. Toivon että paavin vetoomus otettaisiin vakavasti Venäjän ortodoksisessa kirkossa”, Huovinen toivoo.

    Lisää aiheesta
    • Venäjän ortodoksiset seurakunnat tarjoavat hengellisen kodin monelle Venäjän kaksoiskansalaiselle ja myös muille kansallisuuksille, kuten Ukrainan sotaa paenneille. Kuvassa Pokrovan seurakunnan kirkkoherra Viktor Lioutik jumalanpalveluksessa Pokrovan kirkossa Helsingissä.

      Kulttuuri | Venäjän ortodoksiset seurakunnat kasvavat Suomessa, ja samaan aikaan niiden patriarkka tukee Putinin sotapropagandaa

      Tilaajalle

    Huovisen mukaan on tärkeää, että Ukrainan kansan auttamisessa me kaikki pidämme sydämen lämpimänä.

    Huovinen on syntynyt ja asuu Helsingissä, mutta perheellä on vanha maalaistalo Pylkönmäellä Keski-Suomessa, missä he viettävät aikaa kesäisin.

    ”Elämä Pylkönmäellä on opettanut minulle sen, että kaupunki ja maaseutu tarvitsevat toisiaan”, Huovinen sanoo.

    ”Vaikka olen stadin kundi ja elänyt asvaltin hajuisessa ympäristössä, niin minulle Suomen luonto on aina ollut todella tärkeä. Ihmiselle tekee hyvää, että hän voi asua maaseudulla, kävellä metsissä, polkuja ja pellonlaitaa pitkin sekä nähdä, miten kaunis ja rikas luonto meillä suomalaisilla on”, Huovinen kertoo.

    Huovinen näkee tärkeänä itsenäisyyspäivän ekumeenisen juhlajuhlanpalveluksen, joka pidetään Helsingin tuomiokirkossa. Juhlajumalanpalvelukseen osallistuu ylin valtion johto, muun muassa presidenttipari.

    ”Se on traditio, joka kertoo, millä pohjalla maamme sivistys ja kulttuuri lepäävät. Pidän merkittävänä sitä, että kirkolla ja kaikilla uskonnoilla on tunnustettu tila julkisessa elämässä. Uskonnonvapauteen kuuluu oikeus tunnustaa uskoa julkisesti.”

    Huovinen kertoo osallistuvansa myös itse juhlajumalanpalvelukseen.

    Huovisen mukaan uskonnollisilla juhlilla ja uskonnollisilla perinteillä on paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja esimerkiksi kouluissa.

    ”Joulukirkkoja saa järjestää kouluissa, mutta niihin ei ole pakko osallistua, jos ei halua. Esimerkiksi Suvivirsi ei ole uskonnon harjoittamista ja se on osa suomalaista perinnettä. Eduskunnan ja sen valiokuntien mielestä se voidaan hyvin laulaa koulujen kevätjuhlissa”, Huovinen sanoo.

    Lisää aiheesta
    • Historia ja perinne | Pääministeri Petteri Orpo saa korkeimman kunniamerkin

    • Kyläläisiä menossa Kuusjärven hautausmaalle Outokummussa 2018.

      Kulttuuri | Hautausmaasta on tullut kylän kohtaamispaikka, kertoo tutkija

      Tilaajalle
    • Raimo Goyarrolasta piti tulla psykiatri työskenneltyään psykiatrisella osastolla Baskimaalla, mutta nyt hän Helsingin katolisen hiippakunnan piispa.

      Kulttuuri | Yhä useampi suomalainen liittyy katoliseen kirkkoon myös maaseudulla – piispa kertoo, miksi

      Tilaajalle
    • Metsillä on tärkeä merkitys monen seurakunnan taloudelle. Puunmyynnillä katetaan muun muassa rakennusten lämmitys- ja korjauskustannuksia.

      Metsänhoito | Jatkuva kasvatus lisää suosiota seurakunnissa – kirkko hakee metsissään viljelyn ja varjelun tasapainoa

      Tilaajalle
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

    • 7

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Krista taittaa Koneklassikot-kirjan toisen osan yhdessä Koneviestin AD:n Elina Varpuluoman kanssa.

    Koneviesti | Krista Kahilainen jatkaa Koneviestin kesätaittajana

  • Ensimmäinen työkeikka vei kesätoimittajan pienkuormaintesteihin Haapajärvelle ja Nivalaan.

    Koneviesti | Koneviestin toimitukseen kesävahvistusta