

Emerituspiispa Eero Huovinen tunnetaan eri kirkkojen välisen yhteyden puolestapuhujana ja sovittelijana.
Millainen rooli hengellisyydellä on tässä epävarmassa maailmantilanteessa?
”Suomalaiset ovat tottuneet aina tiukan paikan tullen turvautumaan Jumalaan ja kirkkoon. Kriisien keskellä on aina hyvä panna kädet ristiin, mutta samalla pitää pää kylmänä ja sydän lämpimänä”, Huovinen kehottaa.
Huovinen on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Helsingin hiippakunnan emerituspiispa ja Helsingin yliopiston emeritusprofessori.
Huovisen mukaan on tärkeää, että Ukrainan kansan auttamisessa me kaikki pidämme sydämen lämpimänä.

Eero Huoviselle myönnettiin itsenäisyyspäivän alla Suomen Leijonan suurristi, joka on kunniamerkeistä korkein.
Huovisen mukaan kunniamerkki on kiitos siitä työstä, jota luterilainen kansankirkko on tehnyt suomalaisten hyväksi.
Millaista otetta eri kirkoilta tarvitaan Venäjän hyökkäyssodan alla?
”Monille eri kirkoille on vaikea ymmärtää, miksi Venäjän ortodoksinen kirkko on mennyt Vladimir Putinin sotapolitiikan taakse.”
Venäjän ortodoksinen kirkko hyväksyy Venäjän sotatoimet Ukrainassa ja tukee niitä.
Erimielisyyksien vuoksi esimerkiksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskusteluyhteys Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa on poikki.
Huovinen itse ajattelee asiasta samoin kuin roomalais-katolisen kirkon paavi Franciscus.
”Paavi on esittänyt toiveen Venäjän ortodoksisen kirkon patriarkka Kirillille, että puhuttaisiin enemmän Jeesuksen kielellä kuin Venäjän sotapolitiikan kielellä. Toivon että paavin vetoomus otettaisiin vakavasti Venäjän ortodoksisessa kirkossa”, Huovinen toivoo.
Huovisen mukaan on tärkeää, että Ukrainan kansan auttamisessa me kaikki pidämme sydämen lämpimänä.
Huovinen on syntynyt ja asuu Helsingissä, mutta perheellä on vanha maalaistalo Pylkönmäellä Keski-Suomessa, missä he viettävät aikaa kesäisin.
”Elämä Pylkönmäellä on opettanut minulle sen, että kaupunki ja maaseutu tarvitsevat toisiaan”, Huovinen sanoo.
”Vaikka olen stadin kundi ja elänyt asvaltin hajuisessa ympäristössä, niin minulle Suomen luonto on aina ollut todella tärkeä. Ihmiselle tekee hyvää, että hän voi asua maaseudulla, kävellä metsissä, polkuja ja pellonlaitaa pitkin sekä nähdä, miten kaunis ja rikas luonto meillä suomalaisilla on”, Huovinen kertoo.
Huovinen näkee tärkeänä itsenäisyyspäivän ekumeenisen juhlajuhlanpalveluksen, joka pidetään Helsingin tuomiokirkossa. Juhlajumalanpalvelukseen osallistuu ylin valtion johto, muun muassa presidenttipari.
”Se on traditio, joka kertoo, millä pohjalla maamme sivistys ja kulttuuri lepäävät. Pidän merkittävänä sitä, että kirkolla ja kaikilla uskonnoilla on tunnustettu tila julkisessa elämässä. Uskonnonvapauteen kuuluu oikeus tunnustaa uskoa julkisesti.”
Huovinen kertoo osallistuvansa myös itse juhlajumalanpalvelukseen.
Huovisen mukaan uskonnollisilla juhlilla ja uskonnollisilla perinteillä on paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja esimerkiksi kouluissa.
”Joulukirkkoja saa järjestää kouluissa, mutta niihin ei ole pakko osallistua, jos ei halua. Esimerkiksi Suvivirsi ei ole uskonnon harjoittamista ja se on osa suomalaista perinnettä. Eduskunnan ja sen valiokuntien mielestä se voidaan hyvin laulaa koulujen kevätjuhlissa”, Huovinen sanoo.