Hautausmaasta on tullut kylän kohtaamispaikka, kertoo tutkija
Kun kaikki palvelut häviävät pois, hautausmaa säilyy. Siellä nähdään merkkejä kylän elämästä.Tilaajalle
Kyläläisiä menossa Kuusjärven hautausmaalle Outokummussa 2018. Kuva: Ismo BjörnHautausmaat toimivat kylien ja maaseudun viimeisenä lähipalveluna, kertoo tutkija Ismo Björn Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuksen laitokselta.
”Kun kaikki palvelut häviävät pois, hautausmaa säilyy. Siellä nähdään merkkejä kylän elämästä. Hautausmaa kertoo siitä, ketkä jaksavat hoitaa omaistensa hautaa, käyvät muistelemassa läheisiään ja tuomassa kukkia”, sanoo Björn.
Maaseudulla hautausmaat toimivat kohtaamispaikkana, oli kyse sitten ortodoksisesta tai luterilaisesta paikasta. Hautausmaan yhteydessä toimii usein joko kirkko tai kappeli, joka yhdistää ihmisiä.
”Koulut on lakkautettu, mutta kylän julkinen toiminta on keskittynyt hautausmaan ympärille.”
Kylien kohtaamispaikkoja niistä alkoi tulla 2010-luvun vaihteessa, mikä johtui muun muassa ihmisten muuttamisesta kaupunkeihin.
Björnin mukaan hautausmaat ovat ihmisille ylpeyden aihe. Siksi ne rakentavat ihmisen identiteettiä.
”Tohmajärven Petravaara on kunnan ainoa ortodoksikylä. Koulut on lakkautettu sieltä, mutta kylän julkinen toiminta on keskittynyt hautausmaan ympärille. Petravaaran Pyhän Andreaksen tsasouna eli rukoushuone on suljettu. Kyläläiset järjestävät talkoita ja kokoontumisia hautausmaalla.”
Petravaara sijaitsee Venäjän rajalla, ja siellä asuu noin 160 ihmistä.
”Naapurikunnan Kiteen Lepovaaran hautausmaan portilla on puolestaan ilmoitustaulu, jossa on mainos Leinovaaran kylätalolla myytävistä piirakoista. Vieressä on toinen kyltti, jossa pyydetään kylätalkoisiin Puhossaloon ja kolmas, jossa kerrotaan romun keräyksestä”, Björn sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
