Tasavallan presidentti Alexander Stubb, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien suurmestari, on päättänyt antaa ansioituneille Suomen kansalaisille 3 728 kunniamerkkiä.
Vapaudenristin ritarikunta, jonka suurmestari tasavallan presidentti myös on, myöntää itsenäisyyspäivänä 12 kunniamerkkiä.
Arvokkaimman kunniamerkin, Suomen Valkoisen ruusun suurristin, saa tänä itsenäisyyspäivänä pääministeri Petteri Orpo. Suomen Leijonan suurristi myönnetään emerituspiispa Eero Huoviselle, EU-komissaari Jutta Urpilaiselle ja kansleri emeritus Thomas Wilhelmssonille. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan komentajamerkki saa yrittäjä Jalo Paananen.
Suomen Leijonan I luokan komentajamerkin saavat esimerkiksi Tampereen pormestari ja urheiluvaikuttaja Kalervo Kummola, Metson toimitusjohtaja Pekka Vauramo ja Nokian entinen toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo.
I luokan vapaudenristi on myönnetty kauppaneuvos Väinö Bromanille.
Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki annetaan muun muassa valtiosihteeri Risto Artjoelle, sisäministeri Mari Rantaselle, valtiovarainministeri Riikka Purralle, ulkoministeri Elina Valtoselle, filosofian tohtori Pekka Saurille, työministeri Arto Satoselle ja ortopedi Sakari Oravalle.
Suomen Leijonan komentajamerkin saavat esimerkiksi taiteilija Heikki ”Hector” Harma, OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi, kirjailijat Eeva Kilpi ja Mauri Kunnas sekä opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä.
Suomen Valkoisen Ruusun I luokan komentajamerkin saa lahtelainen yrittäjä Jalo Paananen.
Suomen Leijonan I luokan komentajamerkki on myönnetty esimerkiksi Tampereen pormestarille Kalervo Kummolalle ja Metson toimitusjohtajalle Pekka Vauramolle.
Taiteilijoille myönnettävän Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin saavat muun muassa näyttelijä Tommi Korpela, säveltäjä Esa Nieminen, kirjailijat Jari Tervo ja Petri Pykälä (Ilkka Remes), kuvataiteilija Soile Yli-Mäyry ja muusikko Pertti ”Pepe” Willberg.
Suomen Leijonan ritarikunta perustettiin vuonna 1942 toisen maailmansodan aikana.
Suomen marsalkka, vapaaherra Gustaf Mannerheim perusti Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan valtionhoitajana 1919. Kunniamerkit suunnitteli hänen pyynnöstään taiteilija Akseli Gallen-Kallela.
Ritarikunta perustettiin ennen muuta ajatellen rauhanajan oloja, isänmaan palveluksessa ansioituneiden kansalaisten ja ulkomaalaisten palkitsemiseksi.
Suomen Leijonan ritarikunta perustettiin vuonna 1942 toisen maailmansodan aikana. Sen kunniamerkkejä annetaan tunnustukseksi huomattavista siviili- tai sotilasansioista, niin Suomen kansalaisille kuin ulkomaalaisillekin.
Suomen Leijonan ritarikunnan perustaja oli tasavallan presidentti Risto Ryti. Ritarikunnalla on yhteinen hallinto Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kanssa.
Suomen vanhimman ritarikunnan, Vapaudenristin ritarikunnan historia liittyy Suomen itsenäistymiseen. Vapaudenristi ja Vapaudenmitali perustettiin kenraali Gustaf Mannerheimin ehdotuksen pohjalta Suomen Senaatin päätöksellä maaliskuussa 1918.
Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkkejä annetaan sodan ja rauhan aikana Suomen puolustusvoimien sotilaille sotilaallisista ansioista sekä siviili- ja sotilashenkilöille ansiokkaasta toiminnasta Suomen maanpuolustuksen hyväksi.
2010-luvulla palkitsemisen perusteissa on huomiota kiinnitetty maanpuolustuksen käsitteen soveltamiseen laajasti.
