• Maa- ja metsätaloustuottajien etuja valvoville kymmeniä itsenäisyyspäivän kunniamerkkejä

    Palkittujen joukossa ovat esimerkiksi maatalousyrittäjät Eija Komulainen Kuhmosta ja Sami Joutsela Orivedeltä.
    Suomen Leijonan ansioristin saa kuhmolainen maatalousyrittäjä Eija Komulainen.
    Suomen Leijonan ansioristin saa kuhmolainen maatalousyrittäjä Eija Komulainen. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Lukemisto|Historia ja perinne
    1.12.202313:06
    Juho Mäkelä

    Itsenäisyyspäivän kunniamerkki on myönnetty 27:lle maa- ja metsätaloustuottajajärjestö MTK:n hakemalle henkilölle.

    Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin saa Viestimedian väistyvä toimitusjohtaja Anu Nissinen Helsingistä.

    Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki myönnetään MTK:n järjestöjuristille ja lakimies Vesa Malilalle Seinäjoelta ja MTK:n johtaja Timo Sipilälle Helsingistä.

    Suomen Leijonan ritarimerkin saa MTK Pohjois-Savon aluepäällikkö Sirpa Lintunen Pieksänkoskelta.

    Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi annetaan asianajaja Päivi Hallamaa-Tupille Kokemäeltä. Hän kuuluu Satakunnan metsänomistajien valtuustoon. Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin saa myös MTK Pohjois-Suomen kenttäpäällikkö Markku Karjalainen Paltamosta.

    Suomen Leijonan ansioristin saavat esimerkiksi MT Metsän päällikkö Mia Jouslehto Rengosta, Itä-Lapin metsänomistajien toiminnanjohtaja Jari-Pekka Jumisko Kemijärveltä, maatalousyrittäjä ja MTK Längelmäen puheenjohtaja Sami Joutsela Orivedeltä, metsäneuvoja Matti Kaipainen Pelkosenniemeltä, emäntä Johanna Kankaanpää Ähtäristä. Hän kuuluu esimerkiksi MTK Etelä-Pohjanmaan Elinkeinopolitiikka- ja yrittäjyysvaliokuntaan. Saman ansiomerkin saa myös kuhmolainen maatalousyrittäjä Eija Komulainen.

    Suomen Leijonan ansioristin saa emäntä Johanna Kankaanpää Ähtäristä. Hän johti pitkään MTK Etelä-Pohjanmaata.
    Suomen Leijonan ansioristin saa emäntä Johanna Kankaanpää Ähtäristä. Hän johti pitkään MTK Etelä-Pohjanmaata. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Suomen Leijonan ritarimerkin saa MTK Pohjois-Savon aluepäällikkö Sirpa Lintunen Pieksänkoskelta.

    Suomen Leijonan ansioristi myönnetään myös metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaan metsänhoidonneuvojalle Esko Lahtiselle Laihialta, maanviljelijä ja MTK Rannikon sihteerille Päivi Lepistölle Raahesta, metsätalousinsinööri Juha Savukoskelle Savukoskelta, laihialaiselle maanviljelijälle ja MTK:n peltokasvivaliokunnan puheenjohtajalle Esa Similälle ja maatalousyrittäjä Jussi Vilolle Vesilahdelta. Vilo kuuluu myös MTK:n öljy- ja valkuaiskasviverkostoon.

    Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein saavat maatalousyrittäjä ja MTK Laihian sihteeri Timo Kamila ja metsätalousteknikko Jari Kivelä Kemijärveltä. Hän on Metsänhoitoyhdistys Itä-Lapin aluevastaava.

    Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein myönnetään myös maatalousyrittäjä ja MTK Nilsiän varapuheenjohtajalle Merja Korhoselle, maatalousyrittäjä ja MTK Oulunseudun puheenjohtajalle Tarja Lambergille Oulusta, Metsänhoitoyhdistys Itä-Lapin toimistonhoitajalle Eija Saariniemelle Savukoskelta ja maanviljelijä Petri Suihkoselle Suonenjoelta.

    Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein saavat lisäksi maaseutuyrittäjä Tarmo Turunen Kempeleestä ja maa- ja metsätalousyrittäjä Hannu Välikangas Kemijärveltä sekä maa- ja metsätalousyrittäjä Tea Väänänen Maaningalta.

    Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin saa maanviljelijä Matti Haapalainen Kuhmosta.

    Lisää aiheesta
    • Korkea-arvoiset kunniamerkit myönnetään tänä vuonna muun muassa korkeimman oikeuden presidentille Tatu Leppäselle, arkkipiispa Tapio Luomalle, talousvaikuttaja Sirkka Hämäläinen-Lindforsille, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehelle, laulaja Kaija Kokkolalle ja UPM:n toimitusjohtajalle Jussi Pesoselle.

      Historia ja perinne | Katso tästä, ketkä kaikki suomalaiset saavat itsenäisyyspäivän kunniamerkin

    • Ylöjärveläinen Jukka Niittyoja on toiminut MTK-Pirkanmaan puheenjohtajana vuodesta 2016 lähtien.

      Yhteiskunta | Kunniamerkin saanut kasvinviljelijä: ”Itsenäisyys merkitsee turvallisuutta, lämpöä, kotimaista ruokaa ja kunnioitusta veteraaneja kohtaan”

    • Kuvassa ovat itsenäisyyspäivän kunniamerkeillä palkitut Anssi Hänninen (vasen alakulma), Kari Vaismaa (vasen yläkulma), Ville Pekkarinen (oikeassa yläkulmassa) ja  Sakari Alasuutari (oikea alakulma).

      Historia ja perinne | 12 MTK:n ja Pellervon vaikuttajaa saa itsenäisyyspäivän kunniamerkin

  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 3

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

    • 7

      Hyvinvointi | Yllättävä tutkimus: Netin käytöllä samoja myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin kuin luonnossa kävelyllä

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää