Näissä maakunnissa on otettu avioeroja eniten viime vuosina

Väestömäärään suhteutettuna eniten avioeroja vuosina 2019–2023 oli Uudellamaalla.

Esimerkiksi vuonna 2023 Uudellamaalla hieman yli 14 naista erosi avioliitosta tuhatta naimisissa olevaa naista kohti.

Luvut on laskettu Tilastokeskuksen naisten avioeronneisuustiedoista, mutta miesten vastaavat luvut on samansuuntaisia. Tiedot avioeroista on laskettu liitoista, joissa puolisot ovat eri sukupuolta keskenään ja täysi-ikäisiä.

Uudenmaan kärkipaikkaa selittää se, että väestö on siellä nuorinta verrattuna muihin maakuntiin. Asiaa avaa Tilastokeskuksen asiantuntija Auli Hämäläinen.

”Yleisesti avioliitoista erotaan enemmän nuorena tai keski-iässä, kun taas vanhemmat ihmiset eroavat harvemmin. Ilmiö liittyy olennaisesti avioliiton kestoon. Avioeron riski nousee jyrkästi avioliiton ensi vuosina ja on korkeimmillaan avioliiton kolmantena tai neljäntenä vuotena, ja sen jälkeen se lähtee laskuun”, Hämäläinen kertoo.

Toiseksi yleisimpiä avioerot olivat Kymenlaaksossa ja Pirkanmaalla. Molemmissa maakunnissa avioeronneisuusluku oli 13,1. Myös Pirkanmaalla väestö on suhteellisesti nuorempaa kuin muualla maassamme.

Suhteellisesti vähiten maakuntakohtaisessa vertailussa erottiin Pohjanmaalla. Siellä reilut yhdeksän naista tuhannesta erosi avioliitostaan vuosina 2019–2023.

Toiseksi vähiten avioeroja otettiin Keski-Pohjanmaalla, jossa avioeronneisuusluku oli oli 10,6 prosenttia ja Ahvenenmaalla 9,8. Neljänneksi vähiten erottiin kyseisinä vuosina Kainuussa ja viidenneksi vähiten Etelä-Savossa.

"Etelä-Savossa ja Kainuussa väestö on Suomen vanhinta, eli se vaikuttaa avioerojen yleisyyteen”, sanoo Hämäläinen.

Hämäläinen sanoo, että Pohjanmaan maakunnissa saattaa herätysliikkeillä olla vaikutusta avioerojen suhteellisen vähäiseen määrään.

Herätysliikkeiden opetukseen on perinteisesti kuulunut raamatullinen käsitys avioliitosta ja kriittinen kanta avioeroon.

Pohjanmaalla on myös runsaasti kaksikielisiä kuntia, joissa enemmistö puhuu äidinkielenään ruotsia samoin kuin Ahvenanmaalla.

Tutkimusten mukaan ruotsinkielisillä aviopuolisoilla on 40 prosenttia pienempi riski eroon kuin suomenkielisillä, selviää Väestöliiton katsauksesta vuodelta 2013.

Suomenruotsalaisten vahvaa sitoutumista parisuhteessa selittävät vuoden 2013 tutkimuksessa ensinnäkin sosiaaliset tekijät. Äidinkieltään ruotsia puhuvilla on keskimääräisesti parempi koulutustaso kuin suomenkielisillä. Heidän vanhempansa olivat myös harvemmin eronneet lapsuudessa.

Perusselitys suomenruotsalaisten sitkeälle avioliitolle vaikuttaa olevan kuitenkin se, että he ovat onnellisempia avioliitossaan kuin suomalaiset. Kahdenkeskiseen aikaan ollaan usein tyytyväisiä. Tätä selittää esimerkiksi maaseudulla asuminen, jossa elämäntapa oli stressittömämpää.

Toisaalta myös maaseudulla asuvien suomenkielisten on havaittu eroavan harvemmin kuin kaupungissa asuvien.

Uskottomuus oli tosin yhtä yleistä niin suomalaiset kuin suomenruotsalaisten keskuudessa. Suomenruotsalaiset puhuivat harvemmin parisuhteen sisäisistä ongelmista ystävilleen kuin suomalaiset.