Maxim Fedorovilta ilmestyy alkuvuonna 2027 myös ensimmäinen kaunokirjallinen teos. Kuva: Jaana Kankaanpää
Maxim Fedorov inhoaa kahta perisuomalaista asiaa – suomen kielen taito avasi mukavan elämän Suomessa
Ukrainan kirjeenvaihtaja Maxim Fedorov kiertää Suomen pikkupaikkakuntia kiihkeällä tahdilla. ”Mitä perukampi paikka, sen parempi”, hän sanoo.Tilaajalle
Maxim Fedorovista tuli Yleisradion Kiovan kirjeenvaihtaja toukokuussa 2022. Kuva: Jaana KankaanpääPääuutislähetyksistä tuttu ääni vastaa puhelimeen vuokra-auton ratista. Maxim Fedorov on matkalla Someron kirjastolle puhumaan Ukrainasta ja kirjoistaan.
”Ennen Someron kirjastovierailua menen kansallispuistoon katsomaan Suomen mahdollisesti lyhintä jokea. Saan rauhaa ja voimaa kaikista järvistä ja vesiputouksista. Luontoon pääseminen on osa viehätystä Suomen kirjastokiertueilla”, hän sanoo.
Maximista tuli suomalaisten suosikkitoimittaja, kun hän muutti Kiovaan Ylen ulkomaankirjeenvaihtajaksi toukokuussa 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Fedorov saa paljon tsemppiviestejä television katsojilta. Hänen puolestaan jännitetään, miten Ukrainan käy sodassa.
”Minusta on muodostunut suomalaisille ikkuna Ukrainaan ja henkilökohtaisesti tärkeä hahmo etenkin ihmisille, jotka eivät tunne muita ukrainalaisia.”
Hän päätyi puoliksi sattumalta kirjeenvaihtajaksi Kiovaan. Fedorov mainitsi Ylen ulkomaantoimituksen johdolle, että äidinpuoleinen suku on kotoisin Ukrainasta.
”Sanoin, että lähtisin mielellään toimittajaksi Ukrainaan sodan jälkeen. Seuraavana päivänä minulle soitettiin, että haluatko lähteä maahan jo nyt. Pesti on kestänyt yli neljä vuotta, eli aivan liian pitkään.”
”Ammatillisesti tämä on ollut antoisaa, mutta en olisi halunnut hankkia kokemusta tällä tavalla.”
”Putinin luonne on sellainen, että tuntiessaan painetta, hän tekee juuri päinvastoin mitä vastapuoli haluaa.”
Kirjastokiertueilla suomalaiset kysyvät usein Maximilta, että milloin Ukrainan sota loppuu. Fedorov ei usko nopeaan rauhanratkaisuun.
Toimittajan mielestä hyökkäysten laajentuminen syvälle Venäjän selustaan on jonkinlainen käännekohta, ja Ukrainan kannattaa jatkaa drooni- ja lennokki-iskuja.
”Se on suuri kysymysmerkki, missä vaiheessa Venäjä suostuu kunnon tulitaukoon. Putinin luonne on sellainen, että tuntiessaan painetta, hän tekee juuri päinvastoin mitä vastapuoli haluaa. Eli mieluummin ryöstetään viimeisen ruplat maaseudun ukoilta kuin lopetetaan sota.”
Venäjällä on sanonta, että huomenna kaikki voi olla toisin, mutta kahdensadan vuoden päästä kaikki on ennallaan.
”Ukraina tekee meillekin palveluksen tuhoamalla Venäjän sotilaallista ja taloudellista potentiaalia ja köyhdyttämällä maata.”
Tuotteliaalta Fedorovilta ilmestyy lähiaikoina useita kirjoja. Lokakuussa kauppoihin tulee Sodan uusi kuningas, joka kertoo sekä droonisodasta että yksittäisen suomalaisen vapaaehtoistaistelijan tarinan Ukrainan joukoissa.
”Uutiset muistuttavat joka päivä, että droonit on tärkeä osa modernia sodankäyntiä. Minun kirjailijaparina oleva henkilö haluaa varoittaa Suomea. Ukrainassa puhutaan usein siitä, että Euroopassa valmistaudutaan menneisyyden sotaan.”
”Aikoinaan suomalaiset aateliset ja tiedemiehet taistelivat sen puolesta, että suomea käytettäisiin laajasti tieteessä ja taiteessa. Nyt suomalaiset luopuvat omasta kielestään vapaaehtoisesti.”
”Maxim, olet varmaan Suomen pidetyin venäläinen”, näin eräs someseuraaja kirjoitti kerran Fedoroville.
”Moni ulkomaalainen valittaa, että suomalaiset ovat hitaita lämpiämään. Suomen kielen taito avasi mukavan elämän Suomessa, eikä minua koettu ulkopuoliseksi”, hän sanoo.
Neuvostoliitossa syntynyt ja Venäjällä kasvanut Maxim Fedorov aloitti suomen opinnot 2002.
”Aku Ankan tarinat auttoivat minua tosi paljon suomen kielessä. Paksuissa Aku Ankan taskukirjoissa on laaja sanasto, koska ankat seikkailevat esimerkiksi muinaisessa Kreikassa ja keskiajalla, ja välillä käsitellään talousasioita.”
Kun ulkomaalainen alkaa nykyään opiskella suomen kieltä, hänelle ilmoitetaan ensimmäiseksi, että kyseessä on yksi maailman vaikeimmista kielistä. Fedorovin mielestä retoriikasta kannattaa päästä eroon.
”Kielitieteessä ei ole olemassa sellaista käsitettä kuin kielen vaikeus. Suomen kieli on mitä se on, ja sitä pitää vain oppia.”
Fedorov on huolissaan siitä, että suomen kieli näivettyy tieteen ja tekniikan alalla.
”Aikoinaan suomalaiset aateliset ja tiedemiehet taistelivat sen puolesta, että suomea käytettäisiin laajasti tieteessä ja taiteessa. Nyt suomalaiset luopuvat omasta kielestään vapaaehtoisesti”, hän kummastelee.
Maxim Fedorov on yllättynyt saamistaan lukuisista lahjoista. Häntä on muistettu esimerkiksi kymmenillä villasukkapareilla, joista osa on lämmittänyt kirjeenvaihtajaa Kiovan pakkasissa. Kuva: Jaana KankaanpääUusimmassa kirjassaan (Suomi: Ylipitkä oppimäärä, Docendo) Fedorov ruotii pilke silmäkulmassa suhdettaan suomalaisuuteen.
”Kirjoitin kirjaa, kun Kiovassa olivat talven pahimmat pommitukset ja minulla oli vielä suolistosairaus. Samaan aikaan piti tuottaa hauskaa tekstiä, kun kärvistelin kylmyydessä ja kivuissa. Toivottavasti onnistuin.”
Fedorov pitää monista asioista Suomessa, mutta huippu-urheilua ja kahvia hän inhoaa. Hän lätkäisisi ammattiurheilulle K18-rajoitteen ja sallisi kaikki dopingaineet.
”Ammattiurheilu on haitallista ja kuntoilu on hyödyllistä. On tosi paljon suomalaisia, jotka eivät juo kahvia tai käy saunassa. Ja on sellaisia, jotka eivät tykkää lätkästä tai urheilusta ylipäätänsä. Minun on ehkä helpompi laukoa tällaisia asioita.”
Maxim Fedorov palaa syyskuussa puolivälissä Kiovaan raportoimaan Ukrainan sodan tapahtumista. Kuva: Jaana KankaanpääFedorov on asunut 20 vuotta Suomessa, ja siitä valtaosan Helsingissä. Kirjastokiertueiden myötä Maxim on tutustunut syvällisemmin koko maahan ja moniin pieniin maaseutupitäjiin.
Tulevana syksynä Fedorov esiintyy esimerkiksi Ylistarossa, Kittilässä ja Rautalammilla. Hän on vieraillut tähän mennessä kaikkiaan noin 150 Suomen kunnassa.
Vastaanotto on ollut välillä valtiomiestasoa, sillä esimerkiksi Pielavedellä kunnan ja seurakunnan johto esitteli Fedoroville nähtävyyksiä. Maximia varten avattiin myös kesäkauden ulkopuolella suljettuna ollut Urho Kekkosen synnynkoti, Lepikon torppa.
”Haluan keskittyä pienempiin paikkakuntiin, koska vastaanotto on siellä niin lämmintä. Ihmiset tulevat herkemmin paikalle ja jäävät juttelemaan, sillä kilpailevaa kulttuuritarjontaa on vähemmän kuin kaupungeissa. Mitä perukampi paikka, sitä innokkaammin minä reissaan sinne.”
”Mitä perukampi paikka, sitä innokkaammin minä reissaan sinne.”
Kiertäessään Suomea Fedorov on huomannut tosiasian, että monet paikkakunnat tyhjenevät, palveluja keskitetään ja nuoret kaikkoavat kaupunkeihin.
”Siinä sivussa menetetään valitettavasti valtava määrä kotiseuturakkautta ja paikallishistoriaa, jota olen nähnyt ja ihaillut kaikkialla Suomessa”, hän harmittelee.
Kiovassa pääasiallisesti asuva Maxim ei omista Suomessa autoa. Hän on havainnut, että Etelä-Suomessakin on paikkakuntia, joihin on vaikeaa päästä julkisilla kulkuneuvoilla.
”Esimerkiksi Somero on tällainen kaupunki, vaikka sinne on Espoosta autolla vain tunnin matka. VR on mainettaan parempi yhtiö, ja junaradan varrella sijaitseville paikkakunnille pääsee suhteellisen helposti, mutta muualla ei oikein pärjää ilman autoa.”
Fedorov oli aikaisemmin henkeen ja vereen helsinkiläinen, mutta maakuntamatkailu on muuttanut käsitystä Kehä 3:n ulkopuolisesta Suomesta.
”Kallistun yhä enemmän sen puolelle, että minun ei ole jatkossa pakko asua Helsingissä. Vanheneminenkin tekee sen, että viihdyn rauhallisemmassa paikoissa”, 41-vuotias mies pohtii.
Kun Ukrainan sota on joskus ohi, Maxim Fedorov voisi heittäytyä päätoimiseksi kirjailijaksi. Kuva: Jaana KankaanpääMaxim Fedorov
Syntyi vuonna 1985 silloisessa Leningradissa. Kasvoi Pietarissa, mutta vietti lapsuudessaan paljon kesiä mummolassa Odessassa, Moldovassa ja Etelä-Ukrainassa. Äiti ukrainalainen, isä venäläinen.
Aloitti suomen kielen opinnot Pietarin yliopistossa vuonna 2002.
Vuonna 2006 aloitti Helsingin yliopistossa suomen kielen ja kulttuurin opinnot ja muutti vakituisesti Suomeen. Valmistui filosofian maisteriksi 2010.
Työskenteli Ylen venäjänkielisissä uutisissa 2013–2022. Vuosina 2019–2021 työskenteli Saksassa Deutsche Wellelle.
Työskennellyt Yleisradion ulkomaankirjeenvaihtajana Ukrainassa toukokuusta 2022 alkaen.
Fedorovilta on julkaistu tähän mennessä viisi kirjaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
