Putin on pulassa, mutta Ukrainastakaan ei välttämättä ole voittajaksi

Vladimir Putinin on yhä vaikeampi juhlia voittoja. Ukrainalaiset pitävät drooneillaan siitä huolen.

Toukokuun alussa suuren isänmaallisen sodan peijaiset vedettiin jo sammutetuin lyhdyin. Kuluneella viikolla Putinin talousvoittojen hehkuttamista latistivat Pietarissa kaupungin öljysatamasta nousseet savupatsaat. Ukraina iski, ei pelkästään uhannut.

Kremlin isäntä tietysti vähätteli tapahtunutta ja yritti todistella, että valtakunnassa on kaikki hyvin.

Kansainväliset asiantuntijat ovat toista mieltä. He korostavat, ettei Putin ole viidettä vuotta jatkuvassa hyökkäyssodassaan koskaan ollut näin heikoilla. Rajut ilmaiskut Kiovan siviilikohteisiin kertovat ennen muuta neuvottomuudesta. Jotkut puhuvat jopa tappiosta.

Ukrainan drooni-iskujen jälkeiset savupatsaat Pietarin öljysatamassa olivat kaupungissa pidettävän talousfoorumin osallistujille karu osoitus siitä, että Putin on heikoilla ja että Venäjän ilmapuolustus vuotaa. Kuva: AP / Lehtikuva

Se lienee selvää, ettei Putin saavuta sodalla läheskään kaikkia tavoitteitaan. Paljon vaikeampaa on arvioida, mihin mahdollinen tappio voisi johtaa.

Neuvosto-Venäjän historiassa epäonnistuneet sodat ovat usein johtaneet vallanvaihtoon. Päämäärätön rypeminen Afganistanissa oli yksi osasyy Neuvostoliiton hajoamiseen.

Venäjän menetykset Putinin hyökkäyssodassa ovat jo nyt massiivisia. Sotatalous imee hapen siviilipuolelta. Työvoimapula on huutava ja inflaatio laukkaa.

Juuri mikään ei silti vielä viittaa siihen, että Venäjän valtaeliitti olisi kääntämässä selkänsä Putinille tai että kansan tyytymättömyys paisuisi kansannousuksi.

Ukrainan tilanne sitä vastoin ei ole aikoihin ollut näin lupaava, vakuuttavat asiantuntijat. Nyt ei pelkästään torjuta hyökkäystä. Myös valloitettuja alueita vallataan taas takaisin. Hitaasti, mutta vallataan.

Syvällä Venäjällä sijaitseviin strategisiin kohteisiin tehtyjen drooni-iskujen ansiosta Ukrainalla on hienoinen henkinen yliote. Ja kiitos eurooppalaisten, sodankäynnin ja siviiliyhteiskunnan rahoitus on hetkeksi turvattu.

EU:n ykkösketjun, muiden muassa Emmanuel Macronin tarjoama unionin kevytjäsenyys on pettymys sekä presidentti Volodymyr Zelenskyille että tavallisille ukrainalaisille.  Kuva: FREDERIC SIERAKOWSKI

Mutta jaksavatko ukrainalaiset kestävään torjuntavoittoon asti ja pystyykö presidentti Volodymyr Zelenskyin hallinto sen jälkeen johdattamaan maan siististi osaksi EU-Eurooppaa? Mielipidemittausten mukaan korruptio nakertaa erityisesti nuorten ukrainalaisten luottamusta hallitsevaan eliittiin.

Jo nyt näkyy enteitä Zelenskyin ja liittolaisten välien rakoilemisesta. EU:n ykkösketjun tarjoama unionin kevytjäsenyys on pettymys sekä presidentille että tavallisille ukrainalaisille.

Joka tapauksessa Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on nyt Euroopan oma sota. USA:n nykyhallinto on heittänyt pyyhkeen kehään rauhanponnisteluissa ja Ukrainan tukemisessa.

Euroopalla olisi nyt pelin paikka lähteä hakemaan sotaan siedettävää loppuratkaisua. Zelenskyi teki jo oman uuden aloitteen. Hän ehdotti kesken Pietarin talousfoorumin Putinille kirjeitse tulitaukoa ja suoria neuvotteluja.

Kremlin isäntä noudatti tuttua pelikirjaa. Hän korosti torstain tiedotustilaisuudessa, että Venäjä on valmis neuvottelemaan, mutta vain niillä ehdoilla, joista Donald Trumpin kanssa kuulemma sovittiin viime vuonna Alaskassa.

Kukaan ei tiedä, onko jostain sovittu. Se on varmaa, ettei ainakaan Ukrainan ja Euroopan kannalta siedettävästä rauhasta.

Saksan liittokansleri Freidrich Merz (vas.) ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron (selin) yrittävät yhdessä brittien kanssa etsiä ratkaisua Ukrainan sotaan. EU:lla, esimerkiksi jäsenmaiden Eurooppa-neuvostoa johtavalla António Costalla, on omat suunnitelmansa. Kuva: Alexandros MICHAILIDIS

Kaikesta huolimatta diplomatian pyörät pyörivät lujaa Euroopan pääkaupungeissa. MT:n hallituslähteet Berliinissä korostavat kuitenkin, että Putinin kanssa ei päästä nopeasti myönteiseen lopputulokseen, jos ylipäätään päästään.

Tämän myös Venäjän johtaja itse vahvisti puhuessaan Pietarissa perjantaina.

Diplomaattilähteet Berliinissä ja Brysselissä korostavat, että EU-rintama keskittyy nyt tukemaan Ukrainaa ja heikentämään Putinia. Tavoitteena on enemmänkin luoda edellytyksiä vallanvaihdolle Moskovassa kuin taivuttaa Putinia neuvottelupöytään.

Valitettavasti Ranskan, Britannian ja Saksan johtama eurooppalainen rintama on hauras.

Ranska tuskin on kevään presidentinvaalien jälkeen valmis tukemaan Ukrainaa yhtä väkevästi kuin tähän asti. Britanniassa pääministeri Keir Starmerin lähtölaskenta on alkanut.

Saksassa Venäjä-myönteinen laitaoikeistopuolue AfD on talousongelmien siivittämänä kasvanut mittauksissa maan suurimmaksi. Kuvaavaa on, että muutamat AfD:n kärkipoliitikot patsastelivat maireina Putinin lähipiirin kanssa Pietarin talouskokouksessa.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on ollut spekulaatioissa yksi ehdokas EU:n Venäjä-neuvottelijaksi. Kuva on Stubbin ja Ukrainan Zelenskyin tapaamisesta Münchenissä alkuvuodesta. Kuva: Matti Porre

EU:n rivejä repii lisäksi se, että Itä-Euroopassa suhtaudutaan varauksellisesti kolmen suuren vetovastuuseen, kun Moskovan kanssa joskus mahdollisesti hierotaan rauhaa.