”Putin Haagiin, rauha Ukrainaan!” – Mosse johtaa joukkoa, joka on osoittanut mieltään jo 1546 päivänä peräkkäin

Ahvenanmaan Maarianhaminassa tunnelma on suorastaan raukea keväisenä keskiviikkona. Varsinainen lintukoto.

Keskellä kaunista bulevardia polkupyöräänsä taluttaa Mosse Wallén. Hän on matkalla tarkistamaan, että jokailtainen tapahtumapaikka on kunnossa tällä Esplanadilla eli Pyhän Olavin merireitillä. Ukrainan aukioksi nimetyllä kohdalla puistoa liehuu Ukrainan lippu, ja sen ääreen kokoonnutaan joka päivä klo 17.

Mielenilmaus on pidetty jokaikinen päivä sodan alkamisesta eli 24.2.2022 lähtien, myös jouluna.

”Tänään on laskujeni mukaan päivä numero 1 546, se on maailmanennätys”, Wallén sanoi toukokuun loppupuolella.

Tuokiossa on aina sama kaava:

”Huudamme viisi kertaa Ukrainaa, sitten seuraa hiljainen minuutti ja Euro-hymnin laulaminen, sitten huudetaan viidesti Stop the war, Putin Haagiin ja rauhaa Ukrainalle.”

Eurooppa-hymni on Beethovenin Oodi ilolle ruotsiksi.

Vieressä Norra Esplanadgatan 11:ssa sijaitsee Venäjän-konsulaatti, jonka salossa liehuu Venäjän lippu. Kartanomaisessa talossa asuu konsulipari Aleksandr ja Olga Rogov. Vain Olga pysähtyy nykyisin juttusille, jos tapaa Wallénin kaupungilla.

Mielenilmaus on Venäjän hyökkäyssotaa vastaan. Mukana on vaihteleva joukko vapaaehtoisia, tänään nelisenkymmentä ja muutama koira.

Kukaan konsulaatista ei tule tervehtimään, eivätkä edes verhot heilahda.

Konsulaatti perustettiin vuonna 1940 valvomaan suomen ja Neuvostoliiton välille solmittua sopimusta, joka säätää Ahvenanmaan saarten demilitarisoinnista eli aseettomuudesta.

Hufvudstadsbladetin huhtikuisen kyselyn mukaan yli puolet ahvenanmaalaisista sekä moni manner-Suomen diplomaatti ja poliitikko haluaisi häätää konsulaatin. Osa kannattaa sen jatkamista. Niin Wallénkin.

”Se perustuu sopimukseen, eikä Suomi voi rikkoa sopimusta ja heittää heitä ulos. Sauli Niinistö sanoi aikanaan, että nyt ei ole sellainen aika, että kansainvälisiä sopimuksia pitäisi alkaa purkaa”, Wallén perustelee.

Sopimus on suojannut Ahvenanmaata vuodesta 1856 ja maailmantilanne tehnyt demilitarisoinnista aikaisempaa tärkeämpää, Wallén lisää.

”On tärkeää pitää sopimuksista kiinni, vaikka kaikki eivät pidä”, Mosse Wallén sanoo. Kuva: Eija Mansikkamäki

”On tärkeää pitää sopimuksista kiinni, vaikka kaikki eivät pidä. Minusta varautumisessa pitää Ahvenanmaallakin tehdä niin paljon kuin voidaan, mutta aseistaminen ja sota on kielletty siihen saakka, kunnes sota tulee.”