
Ahvenanmaalla on pulma: saarelaisilla on kova tahto suojata saartaan, mutta harjoittelumahdollisuudet ovat vähissä.
Hufvudstadsbladetin kyselyssä ilmeni, että miehistä 75 ja naisista 56 prosenttia suojaisi Ahvenanmaata asein, vaikka lopputulos olisi epävarma.
Aseita saarilla onkin, arviolta 16 000 eli yksi kahta asukasta kohden. Niitä saa olla metsästäjillä ja urheiluammunnan harrastajilla.
Se ei vielä tarkoita, että niistä olisi varsinaista turvaa, sanoo Jonas Back.
”Pelkkä ase ei vielä tuo turvaa. Tarvitaan koulutusta, harjoittelua ja muitakin taitoja kuin ampumista. Ampuminen on vain yksi osa turvallisuuden kokonaisuutta, ja sitä voi harjoitella myös vapaa-ajalla.”
Back harjoittelee. Hän laukoo laseraseellaan kotonaan sisällä ja ulkona.
Back harjoittelee. Hän laukoo laseraseellaan kotonaan sisällä ja ulkona sekä Ålands sportskytteföreningenissä eli urheiluampujissa.
”Harjoittelu vaatii toistoja, ja 100 000 laukausta aseella maksaa saman kuin uusi Volvo. Laser on käytännössä ilmainen.”
Kotitontilla on myös itse tehty rata, jossa hän ampuu pelti- ja pahvitauluja pienoiskiväärillä.
Urheiluampujilla on rata Lemlandin kunnassa.
”Tarvitsisimme Ahvenanmaalle dynaamisiin lajeihin sopivan kivääriradan. Reserviläisyhdistys ei kuitenkaan tällä hetkellä voi käyttää nykyistä rataa edes SRA:n peruskurssien järjestämiseen.”
SRA on sovellettua reserviläisammuntaa, jossa Back käy kisaamassa mantereella ja Ruotsissa.
Rata maksaisi muutaman satatuhatta euroa. Eduskunta voisi myöntää sellaisen summan vaikka joululahjarahoistaan, mutta asia ei ole edennyt viranomaistulkintojen vuoksi.
”Mekin toivomme heidän saavan ampumaradan, sillä se palvelisi monia ryhmiä. Talkoilla yhdistys ei pysty sellaista tekemään”, sanoo Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen.
Back perusti Ahvenanmaalle vuonna 2022 eli Ukrainan-sodan alettua Reserviläisliiton jäsenjärjestöksi Ålands reservister. Se on järjestänyt drooni- ja ensiapukoulutusta, mutta Backin mukaan tarvetta ja toivetta olisi paljon muuhunkin.
Valmiita kursseja ja kouluttajiakin olisi, mutta niiden järjestäjä ei kelpaa.
”Esimerkiksi MPK ei voi järjestää kursseja täällä, vaikka koulutus ei ole sotilaallista, vaan lain mukaan vain sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta. Demilitarisoinnin sijaan minusta pitäisikin puhua siitä, mitä voisimme täällä tehdä, mutta emme kuitenkaan tee.”

Ahvenanmaa on demilitarisoitu alue eli siellä ei saa harjoittaa sotilaallista toimintaa kuten koulutusta.
MPK eli Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestää valtakunnallisesti vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. Sen kursseista tuli hyvin suosittuja Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
MPK:n rahoitus tulee puolustusministeriöltä, joten sen on tulkittu kuuluvan puolustushallintoon ja toiminnan olevan demilitarisoinnin vastaista.
Rahoitus tulee verovaroista, joita maksavat myös ahvenanmaalaiset.
”Minusta MPK:n toiminta pitäisi sallia täälläkin, jotta ihmiset voisivat osallistua kursseille manner-suomalaisten tapaan. Kaikkia eivät kiinnosta aseet, vaan vaikkapa ensiaputaidot, drooninohjaus, viestintä tai huoltotehtävät.”

Ahvenanmaalaiset on vapautettu asepalveluksesta, mutta sen voi käydä vapaaehtoisesti. Vuosittain ruotsinkieliseen palvelukseen Raaseporin Dragsvikiin hakeutuu 5–10 ahvenanmaalaista.
Saarella asuu myös yli tuhat muualta muuttanutta ja armeijan käynyttä reserviläistä. Kurssitus ja ampumarata palvelisivat heitäkin. Järjestäjä voisi olla muukin taho kuin MPK, jolla tosin on osaaminen valmiina.
”Tärkeintä on, että joku järjestäisi.”
Nyt innokkaat käyvät ruotsinkielisillä sotilaan peruskursseilla Säkylässä. Siellä harjoitellaan viikonlopun verran ampumista, ensiaputaitoja ja huoltoa.
Back kannattaa Ahvenanmaalle myös yleistä palvelusvelvollisuutta, aseilla tai ilman.
Back kannattaa Ahvenanmaalle myös jonkinlaista yleistä palvelusvelvollisuutta, aseilla tai ilman.
”Mantereellakin vaihtoehtona on ase- tai muu palvelus. Olisihan se vähän outoa, että jos manner-Suomessa kutsunnat aiotaan ulottaa myös tyttöihin, Ahvenanmaa jäisi ulkopuolelle.”
Back muutti Ahvenanmaalle vuonna 2011. Hänellä on viisi lasta, Dragsvikissä asepalveluksen suorittanut ahvenanmaalainen vaimo ja siviilityö Lindström Ålandin toimitusjohtajana.
”Luotan Suomen viranomaisiin sataprosenttisesti, mutta olisiko heille apua siitä, jos täällä olisi enemmän aktiivista toimintaa?” Back kysyy.
Hän ehdottaa Ahvenanmaalle myös omaa maakuntajoukkoa, joka koostuisi saaren reserviläisistä ja kutsuttaisiin mantereelle harjoittelemaan
”Mutta puolustusvoimat päättää ja minä olen vain kersantti ja haluan harrastaa SRA-ammuntaa.”