Eurooppa yrittää avata neuvotteluja Kremlin kanssa eikä kyse ole pelkästään Ukrainasta

Aloite ei ollut yllättävä. Vielä vähemmän yllättävää oli, että se ammuttiin alas. Mutta pinnan alla porisee ja osin juuri siksi Venäjän presidentti Vladimir Putin heitti Moskovan lässähtäneiden voitonpäivän juhlien yhteydessä pallon ilmaan.

Hän lausahti ikään kuin puolihuolimattomasti, että sota Ukrainassa on pian päättymässä. Ja että hänen uskollinen vasallinsa, Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schröder voisi toimia rauhanvälittäjänä.

Mikään ei tietenkään ollut pelkästään puolihuolimatonta, sanovat eurooppalaiset turvallisuuspolitiikan asiantuntijat ja tekijät, joiden kanssa MT on viime päivinä käynyt taustakeskusteluja.

Putin halusi osoittaa Ukrainan eurooppalaisille liittolaisille tietävänsä, että eri tahoilla kartoitetaan erilaisin perustein mahdollisuuksia käynnistää neuvottelut venäläisten kanssa. Yksi perusteista on Venäjän johtajan aseman heikkeneminen sekä sota- että kotirintamalla.

Donald Trumpin johdolla Ukrainan sodan lopettamisesta on neuvoteltu ensisijaisesti Vladimir Putinin ehdoilla. Kuva: Timo Filpus

Putin pyrki sekoittamaan eurooppalaisten pakkaa ehdottamalla Schröderiä. Samalla hän antoi ymmärtää olevansa edelleen se, joka määrittelee neuvottelujen ehdot, jos ylipäätään suostuu neuvottelemaan.

Ilmeisesti eurooppalaisten pakka ei ole mennyt niin sekaisin kuin ehkä oletetaan. Vakavat yritykset tehdä vakavasti otettava neuvottelualoite Venäjän hyökkäyssodan lopettamiseksi jatkuvat.

Preisdentti Emmanuel Macronin (vas.) ja liittokansleri Friedrich Merzin siipien suojissa tiettävästi valmistellaan neuvotteluyhteyden avaamista Moskovaan. Kuva: GAETAN CLAESSENS

MT:n lähteet kertovat, että ainakin yksi hanke muhii Berliinissä ja että siinä kantavana voimana olisi saksalainen konkaridiplomaatti, Münchenin turvallisuuskokouksen johtajaksi palannut Wolfgang Ischinger.

Vahvistamattomien tietojen mukaan hän tekisi työtään Saksan, Ranskan ja Italian hallitusten siunauksella.

Operaatio on tiettävästi ollut käynnissä helmikuusta lähtien. Viime viikkoina on laitettu iso vaihde päälle kolmesta syystä.

Ensinnäkin EU-johtajien keskuudessa on yhä vähemmän niitä, joiden mielestä Euroopan ei pidä sotkea omilla aloitteillaan USA-vetoisia Ukraina-neuvotteluja.

Toiseksi luottamus presidentti Donald Trumpiin on sekä Kiovassa että EU-pääkaupungeissa romahtanut pohjalukemiin.

Ja kolmanneksi Putinin asema on yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten tiedustelulähteiden mukaan todella heikkenemässä.

Myös EU-komission ja jäsenmaiden muodostaman Eurooppa-neuvoston yhteisellä työlistalla on neuvottelujen käynnistäminen Moskovan kanssa. EU-ulkoministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina.

Elokuussa 2025 Euroopan johtajat yrittivät Washingtonissa löytää presidentti Donald Trumpin kanssa yhteistä säveltä käynnissä olleisiin Ukrainan rauhanneuvotteluihin. Kuva: Riikka Hietajärvi/Suomen Washingtonin-suurlähetystö/Tpk

Konsensusta siitä, onko Putinin kanssa ylipäätään syytä neuvotella ja mistä konkreettisesti neuvoteltaisiin, ei kuitenkaan ole. Ja pohdinta EU:n mahdollisesta pääneuvottelijasta on sekin vielä pahasti kesken.

Unionin ulkopolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas, ehti jo sovitella itseään tärkeään rooliin, mutta laajaa kannatusta hän tuskin saa.

MT:lle kerrotaan, että Ischingerin ryhmä olisi pidemmällä sekä neuvottelujen sisällön että niiden eurooppalaisen vetäjän suhteen. Presidentti Sauli Niinistö on tiettävästi yksi varteenotettavista nimistä, mutta ei saksalaislähteiden mukaan kuitenkaan ainoa.

Erityisesti Italiassa ja Ranskassa epäillään Venäjän naapurimaiden edustajia, koska heidän on vaikeampi tehdä myönnytyksiä Putinille.

Yksityiskohtia Ischingerin siipien suojissa hahmoteltavan neuvottelualoitteen sisällöstä MT:n lähteet eivät pystyneet kertomaan. Se kuitenkin tiedetään, ettei Moskova-yhteyttä rakenneta pelkästään Ukrainan sodan lopettamiseksi ja että mukana on Trumpista huolimatta myös yhdysvaltalaisia tahoja.

Työllä tähdätään sodan jälkeiseen aikaan, joka voi olla koko Euroopan kannalta jopa vaarallisempi.

Vaikka taistelut Ukrainassa päättyvät, saavuttamatta jääneistä sodan tavoitteista turhautunut Venäjä todennäköisesti jatkaa Euroopan rivejä hajottavaa ja turvallisuutta horjuttavaa hybridisotaansa. Juuri siltä varalta toimiva neuvotteluyhteys Kremliin tarvitaan.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala. Kuva: Sanne Katainen

Tätä muiden muassa ulkopoliittisen instituutin johtaja, presidentti Niinistön entinen turvallisuuspoliittinen neuvonantaja ja kansliapäällikkö Hiski Haukkala on korostanut.

Kirjoittaja on Maaseudun Tulevaisuuden Eurooppa-kirjeenvaihtaja.