Stubb: EU:n imu voi poikia yllätyshakijan

Nykymuotoisen Euroopan unionin syntyhetkenä pidetään Maastrichtin sopimuksen solmimista vuonna 1992. Syksyllä 1993 voimaan tulleessa sopimuksessa linjattiin muun muassa tiiviimmän talous- ja rahapolitiikan sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan askelmerkeistä.

Taloudellista yhteistyötä oli tehty toki jo aiemmin, mutta nyt haluttiin luoda mahdollisimman vapaat sisämarkkinat, joilla liikkuvat sekä pääomat että ihmiset. ETA-talousalueeseen kuuluvat nykyään 27 varsinaisen jäsenmaan lisäksi ulkojäseninä Islanti, Liechtenstein ja Norja. Osittainen pääsy sisämarkkinoille on Sveitsillä.

EU on toisinaan kompuroinut ja juuttunut kinastelemaan pienistä asioista. Se on toisaalta kyennyt ratkaisuihin merkittävissä kysymyksissä, kuten Ukrainan tukemisessa, vaikka Unkari ja Slovakia ovat heittäneet kapuloita rattaisiin. Vallan vaihtuminen Unkarissa Viktor Orbanin vaalitappion seurauksena poisti merkittävän esteen yhteistyöltä jatkossa.

Yhdysvaltain aggressiivinen ulkopolitiikka Donald Trumpin toisella kaudella tarjoaa Euroopalle iskun paikan. Trumpin toteuttaessa hajota ja hallitse -taktiikkaansa EU näyttäytyy luotettavana kumppanina, jonka kanssa uskaltaa rakentaa yhteistyötä. Tästä esimerkkinä toimivat viimeaikaiset vapaakauppasopimukset.

EU:n momentumin nosti esiin myös tasavallan presidentti Alexander Stubb pankkikonserni Nordean talousseminaarissa torstaina. Stubb arvioi Nordean yhteiskuntasuhdejohtajan Jyrki Kataisen haastattelussa EU:n voivan pitkän ajan kuluessa laajentua selvästi nykyistä suuremmaksi, enimmillään lähes 40 valtion liitoksi. Laajenemisen on tapahduttava kuitenkin hallitusti ilman vauhtisokeutta. Ukraina liittynee unioniin aikanaan, vaikka sillä riittää tekemistä korruption kitkemisessä.

Islanti järjestää elokuun lopussa kansanäänestyksen EU-jäsenyysneuvottelujen jatkosta. Stubb toivoi Islannin vetävän Norjan perässään. Brexit-Britanniakin on jälleen alkanut lähentyä EU:ta, vaikka jäseneksi palaaminen tuntuu vielä kaukaiselta.

Uutisellisesti merkittävintä oli Stubbin pohdinta siitä, että EU voisi saada jäsenyystunnusteluja tulevaisuudessa jopa maanosan ulkopuolelta, nimittäin Kanadalta. Yhdysvaltain naapurissa tunnetaan selvästi hengenheimolaisuutta vakaaseen, länsimaisiin oikeusvaltioarvoihin nojaavaan Eurooppaan.

Ajatus Kanadasta EU-maana ei ole ihan uusi, sillä mahdollisuudella on spekuloinut Helsingin Sanomien (13.4.) mukaan muun muassa Montrealin yliopiston professori Frédéric Mérand Le Devoir-sanomalehden haastattelussa.

Kanada on EU:lle strateginen kumppani jo nyt, mutta jäsenyys vaatisi unionin sääntöjen muuttamista. Mikään ilmoitusasia jäsenyys ei siten olisi, mutta on ilmeistä, että Yhdysvaltain tempoilevuus on tehnyt EU:sta maailmalla kiinnostavamman kumppanin kuin aikoihin. Puutteistaan huolimatta.

Kirjoittaja on MT:n vastaava päätoimittaja