Stalinin vainoissa kuoli 12 000 suomalaista – tapahtumia selvittänyt kertoo, mikä karjalaisessa metsässä yllätti
Josif Stalin vainosi lähes 60:tä eri vähemmistökansallisuutta. ”Maanviljelijä oli jo ammattina epäilyttävä”, kertoo Suuri vaino -dokumenttisarjan ohjaaja.Tilaajalle
Amerikansuomalaisia houkuteltiin Neuvostoliittoon rakentamaan uutta Karjalaa. Noin seitsemäntuhatta lähti, ja etenkin moni mies kohtasi vainoissa loppunsa. Kuva: Tommi Pietiläinen / Alku TuotantoLue artikkelin tiivistelmä- Ylen neliosainen dokumenttisarja Suuri vaino tarkastelee Stalinin 1930-luvun etnisiä puhdistuksia, joissa yli 60 vähemmistökansaa, myös suomalaiset, joutuivat vainojen kohteiksi. Noin 12 000 suomalaista teloitettiin, ja Karjalassa paljastui ukrainalaisten ja suomalaisten yhteinen hautapaikka.
- Sarja tuo esiin myös amerikansuomalaisten kohtalon, inkerinsuomalaisten pakkosiirrot ja tutkijoiden näkemykset Stalinin terrorin laajuudesta.
Uusi dokumenttisarja Suuri vaino kertoo diktaattori Josif Stalinin vainojen vaikutuksista Neuvostoliiton vähemmistökansoihin.
Alku Tuotanto -yhtiön neliosaisen sarjan ensimmäinen osa nähdään torstai-iltana Yle TV1:ssä.
Stalin suoritti raa’an etnisen puhdistuksen Venäjän rajaseuduilla 1930-luvulla.
Hän vainosi lähes 60:tä eri vähemmistökansallisuutta. Sarja keskittyy suomalaisten, puolalaisten, virolaisten, latvialaisten, saksalaisten ja ukrainalaisten vähemmistöjen kohtaloihin.
Vähemmistöt nähtiin Stalinin Neuvostoliitossa vakoilijoina ja vihollisina, jotka on syytä hävittää silmistä – joko viemällä vankileirille tai teloittamalla.
”Ukrainalaisten ja suomalaisten kohtalot nivoutuvat samaan karjalaiseen metsään.”
Stalinin vainojen raaimpina vuosina eli suuren terrorin aikana 1937–38 teloitettiin lähes 700 000 ihmistä, joista suomalaisia oli noin 12 000.
”Vainoissa hävinneiden suomalaisten tarkkoja määriä ei vieläkään voi sanoa, koska Venäjän arkistot ovat kiinni”, kertoo sarjan ohjaaja Tommi Pietiläinen.
”Ajattelemme Suomessa usein, että olemme erityistapaus. Prosessi hiottiin Ukrainassa ja sitten toistettiin muille Neuvostoliitossa asuville rajakansoille.”
Puolalaisten, latvialaisten, virolaisten ja ukrainalaisten asiantuntijoiden lisäksi tv-sarjassa pääsevät ääneen viime vuonna päättyneen Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 -hankkeen tutkijat.
”Matkan varrella yllätyksenä tuli, että ukrainalainen kulttuuriväki teloitettiin samassa paikassa, jossa tapettiin tuhat suomalaista. Ukrainalaisten ja suomalaisten kohtalot nivoutuvat samaan karjalaiseen metsään”, kertoo sarjan käsikirjoittaja-tuottaja Toni Viljanmaa.
Sandarmohin teloitus- ja hautapaikka sijaitsee Karjalan tasavallassa Karhumäen ja Poventsan välisen maantien varrella.
Venäjän Karjalasta tuli vainojen jälkeen naisten valtakunta.
Vainoissa kohtasi loppunsa myös moni amerikansuomalainen.
”Kommunismi oli aika suosittua amerikansuomalaisten keskuudessa. Sieltä oli helppo saada työvoimaa ja modernia kalustoa maatalouteen ja metsätalouteen”, kertoo Pietiläinen.
Uutta Karjalaa lähti rakentamaan noin 7 000 amerikansuomalaista. Puolet ehti päästä maasta pois ennen vainoja, loput kärsivät raskaasti terrorista.
Stalin jahtasi myös inkerinsuomalaisia maanviljelijöitä, jotka olivat jo Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden suomalaisten jälkeläisiä.
”Maanviljelijä oli jo ammattina epäilyttävä. Heidät leimattiin kulakeiksi eli varakkaiksi suurmaanomistajiksi, vaikka käytännössä heillä oli yksi tai kaksi lehmää. Heitä pakkosiirrettiin kymmeniätuhansia Siperiaan mutta myös Kazakstaniin ja muualle Neuvostoliiton alueelle”, kertoo Viljanmaa.
”Nahkarahat” vastasivat kahden kuukauden palkkaa.
Julman terrorin pahin pesäke sijaitsi Ukrainassa, jossa kommunistihallinto järjesti neljä miljoonaa kuolonuhria vaatineen nälänhädän vuosina 1932–33.
Tarkasti organisoitu ihmisjahti kuvitteellisine syytteineen toistui myöhemmin muun muassa Neuvosto-Karjalassa.
Stalinin teloituslistoille joutuivat erityisesti 18–60-vuotiaat siirtolaismiehet.
Neuvostoliiton Karjalasta tuli Viljanmaan mukaan vainojen jälkeen naisten valtakunta, ja isien kohtaloista vaiettiin.
Suuri vaino -sarjassa kuullaan aikalaistodistajia, joiden perhe hajosi, kun isä, isoisä tai isoisoisä vietiin vuonna 1938.
Nikita Hruštšov nousi 1950-luvulla kommunistisen puolueen ja Neuvostoliiton johtoon. Hän tuomitsi Stalinin vainot – vaikka oli itsekin ollut johtamassa niitä Ukrainassa.
Uhrien maine palautettiin, ja teloitetuista maksettiin korvauksia. ”Nahkarahat” vastasivat kahden kuukauden palkkaa.
Yle Areena maanantaina, Yle TV1 torstaina klo 19Tietoa uhreista
Kansallisarkistossa toteutettiin vuosina 2020–2025 Valtioneuvoston kanslian rahoittama tutkimushanke, joka selvitti suomalaisten kohtaloita Neuvostoliitossa vuosina 1917–1964.
Osana hanketta syntyi 38 000 suomalaista kattava Kohtalona Neuvostoliitto -tietokanta, jonka avulla voi etsiä tietoa suuren terrorin 1937–1938 uhreista, vuonna 1917 Venäjällä olleista, punapakolaisista, amerikansuomalaisista ja loikkareista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
