• Lukijalta: Ruokakolmiossa vieläkin tarvetta vyön kiristykseen

    Toisin kuin lihasta ravitsemusneuvottelukunta ei näytä kantavan suurta huolta sokerin ja lisäaineiden käytöstä ja niiden mahdollisesta yhteydestä kasvaviin suolisto-ongelmiin, kirjoittaa Vesa Jääskeläinen.
    Kaupan irtokarkkivalikoimaa. Kuvituskuva.
    Kaupan irtokarkkivalikoimaa. Kuvituskuva. Kuva: Kimmo Haimi
    Koti|Ruoka
    5.12.202414:45
    Lukijalta
    Vesa Jääskeläinen

    Punaisesta lihasta on tullut ruokakulttuurimme uusi peikko. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan uusien suositusten mukaan kypsennettyä punaista lihaa eli nautaa, sikaa ja lammasta saisi syödä enintään 350 grammaa viikossa, mikä tarkoittaa vuodessa 18,2 kilogrammaa.

    Kulutuslukemaa kannattaakin verrata tilastoihin: Luonnonvarakeskuksen mukaan lihan kokonaiskulutus vuonna 2023 oli 77,8 kiloa luullista lihaa henkeä kohti. Tästä siipikarjanlihaa oli 29,9 kiloa, sianlihaa 28,1 kiloa, naudanlihaa 17 kiloa ja lampaanlihaa noin 0,5 kiloa.

    Siipikarjan osuuden vähentämisen jälkeen punaisen lihan kulutukseksi jää 47,9 kiloa.

    Tästä määrästä kuitenkin merkittävä osa on syömättä jäävää osuutta, kuten kypsennyshävikkiä sekä luita ja muita meillä syötäväksi kelpaamattomia osia – arviolta vajaa puolet. Kun nämä poistetaan, suomalaisten punaista lihaa sisältävä keskimääräinen ruokavalio sisältää noin 25 kiloa syötävää lihaa vuodessa.

    Tavoite ei siis ole kaukana, ehkä yhden joulukinkun päässä. Tulos paranee sitä mukaa, kun kiristämme vyötä ja vähennämme napakasti prosessoidun lihan käyttöä.

    Toisin kuin lihasta ravitsemusneuvottelukunta ei näytä kantavan suurta huolta sokerin ja lisäaineiden käytöstä ja niiden mahdollisesta yhteydestä kasvaviin suolisto-ongelmiin. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten sokerin kulutus henkeä kohti oli vuonna 2020 vielä 32,2 kiloa, mutta vuonna 2021 se väheni 28,1 kiloon. Liekö määrän laskun taustalla keinomakeutusaineiden käytön kasvu ultraprosessoiduissa valmisteissa sekä erityisesti virvoitus- ja energiajuomissa?

    Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kannattaisikin kiinnittää enemmän huomiota keinotekoisten ja runsaasti prosessoitujen tuotteiden osuuteen kaupan tarjonnassa, joka näyttää aivan toisenlaiselta verrattuna suositeltuun kotikutoiseen lautasmalliin.

    Lääketieteen tehtäväksi jäisi selvittää niiden mahdolliset syy-yhteydet ihmisten lisääntyneeseen ylipainoon ja kakkostyypin diabetekseen sekä nuorten kasvaviin mielenterveysongelmiin. Näitä haasteita ei ratkaista yhdellä pillerillä tai punaisen lihan määrää karsimalla.

    Vesa Jääskeläinen

    Toimittaja, eläkkeellä

    Lisää aiheesta
    • Suositusten mukaan ympäristösyistä punaisen lihan kulutuksen on perusteltua olla huomattavasti alle 350 grammaa viikossa.

      Ruoka | Purimme uudet ravitsemussuositukset helposti ymmärrettävään muotoon – näin lihasta sanotaan

    • Ravitsemusterapeutti Riia Reunamäki muistuttaa, että ravitsemussuositukset ovat suuntaa-antavia ohjeita. Niistä ei kannata suuttua eivätkä suositukset ole niin mustavalkoisia.

      Ruoka | Saako leikkeleitä vielä syödä? Näin vastaa ravitsemusterapeutti

    • Leikkeleitä suositellaan uusien kansallisten ravitsemussuositusten mukaan syötävän mahdollisimman vähän, jos ollenkaan.

      Ruoka | Tulevat ravitsemussuositukset kuumentavat tunteita: ”Pitää miettiä, miten kansa saadaan oikeasti ruokittua kotimaisilla tuotteilla”

      Tilaajalle
    • Runsas lihan kulutus on yhteydessä lihavuuteen kaikilla koulutustasoilla, mutta matalasti koulutetuilla lihavuuden todennäköisyys on suurempi kuin korkeasti koulutetuilla. LEHTIKUVA / PIPSA MATIKKA.

      Ruoka | Runsas lihansyönti on yhteydessä lihavuuteen

    • Työpaikkaruokaloiden asiakkaat epäilevät toisinaan esimerkiksi kasvisruoan tuhtiutta ja ravitsevuutta. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen.

      Ruoka | Uudet ravitsemussuositukset eivät ole viemässä lihaa työpaikkaruokailijan lautaselta: ”Kasvikunnan tuotteiden lisääminen tulee näkymään”

    • Nuorempien ikäluokkien heikompaa kuidunsaantia voi selittää monipuolistunut ruokaympäristö ja -tarjonta: kun valinnanvaraa on enemmän, on helpompaa tarttua vähäkuituisempiin vaihtoehtoihin.

      Ruoka | Suomalaiset syövät liian vähän ravintokuituja – etenkin viljatuotteita käytetään aiempaa vähemmän

    Artikkelin aiheet
    ravitsemus
    punainen liha
    sokeri
    lisäaineet
    ruokasuositukset
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 6

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

    • 7

      Kulttuuri | Pariskunta perustaa karjatilan, vaikka kumpikaan ei tunne maataloutta

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ilmanvaihtolaitteistot ovat jokaisen osaston perällä. Ohjauskeskus on samassa tilassa jäähdytysyksikön kanssa. Yhdellä ohjauskeskuksella voidaan ohjata 20 koneistoa. Poistoluukut ovat yläkulmissa.

    Koneviesti | Saloniemen uuteen perunavarastoon mahtuu jopa neljä miljoonaa kiloa perunaa – varastotila on jaettu neljään osaan, joissa jokaisessa on oma ilmanvaihto

    Tilaajalle