

Kansallisissa ravitsemussuosituksissa suositellaan, että prosessoitua lihaa syötäisiin niin vähän kuin mahdollista. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi makkaroita ja leikkeleitä.
Suositukset julkaistaan 27. marraskuuta.
Leikkeleet ja makkarat ovat kuitenkin sellaisia jalostettuja tuotteita, jotka tuovat tuottajille suhteellisen merkittävän summan rahaa.
”Ne ovat lisäarvotuotteita, jotka ovat tuottajille äärimmäisen tärkeitä. Tässä kategoriassa ne eurot liikahtelevat. On tunnettu tosiasia, että tarvitsemme myös vähittäispakattuja ja kuluttajille mieluisia tuotteita, koska niistä saadaan paras tuotto”, MTK:n lihavaliokunnan puheenjohtaja Tero Lahti kommentoi.
”Meidän pitää miettiä, miten saadaan kansa ruokittua ja mistä ne eurot tulevat.”
Lahden mukaan asiassa pitäisi katsoa suurempaa kokonaisuutta.
”Tuottajalla ei ole varaa ideologiaan tai kirkasotsaisuuteen. Meidän pitää miettiä, miten saadaan kansa ruokittua ja mistä ne eurot tulevat. Iso osa tulee juuri lisäarvotuotteita. Jos meillä ei ole niin sanottuja premiumtuotteita, joista saadaan parempaa kilohintaa irti, nousee ruoan hinta silloin yleisesti. Kokonaiset paistit eivät tänä päivänä enää myy kuten ennen.”
Lahti korostaa, että esimerkiksi leikkeleitä ei ole tarkoitettukaan ”kilokaupalla” syötäväksi. Ne ovat hänen mukaansa arjen luksustuotteita, joita käytetään maltillisesti leivän päällä.
”Tässä tullaan siihen peruskysymykseen, että elämässä on kyse muustakin kuin kalorien syömisestä. Jotenkin yleisen keskustelun ja median kautta tulee olo, että on hyväksyttävää supistaa laajaa elintarvikevalikoimaamme. Minulla on sellainen näkemys, että ihminen ei syö enää elääkseen. Ruokakulttuuri ja perheen yhdessä kokkaaminen on paljon enemmän. Se vaatii laadukkaita, monipuolisia raaka-aineita.”

Lahti näkee suuret muutokset tulevissa ravitsemussuosituksissa osana suurempaa murrosta.
”Kyllä monelle leivänpäälliset kuuluvat oleellisena osana ruokavalioon. Vaihtoehtojahan on toki paljon. Uskon, että monella jäävät leivät syömättä, jos ne pitää niin sanotusti kuivana syödä. Jos tähän mennään, voidaankin puhua jo suuremmasta murroksesta ja kulttuurinmuutoksesta.”
”Lisäksi tässä harmittaa se, että kaikki leikkeleet laitetaan samaan laariin. Osa tuotteista on hyvin vähän prosessoitua laadukasta lihaa, joihin ei ole lisätty juuri muuta kuin suolaa. Kategorinen kielto on vaikea ymmärtää.”
”Ihmiset tekevät arjessa valintansa ihan muilla perusteilla kuin laskureiden mukaan.”
Pohjoismaissa ravitsemussuosituksissa on viikoittaisen lihamäärän suositusta laskettu 500 grammasta 350 grammaan. Lahti ymmärtää hyvin, että lihankulutusta on hyvä kohtuullistaa ja lisätä kasvisten määrää, mutta lopulta hänen mukaansa järki kannattaa pitää mukana.
Lahden mukaan puhutaankin korkeammasta ideologiasta. Hänen mukaansa tavallinen ihminen kadulla tuskin muuttaa kulutustottumuksiaan suositusten mukaan.
”Saa olla aika valveutunut, että niistä olisi tietoinen ilman tätä julkista keskustelua. Kyllä ihmiset tekevät arjessa valintansa ihan muilla perusteilla kuin laskureiden mukaan. Julkiset ruokapalvelut ovat sitten eri juttu. Syövätkö lapsemme koulussa jatkossa pelkkää näkkileipää ja hörppäävät vettä päälle?”
Lahti toteaa, että kasviksia pitäisi toki syödä enemmän, mutta joukkoon mahtuu myös kotimainen, hyvin tuotettu ja kasvatettu lihakin.
Lisäksi Lahti on sitä mieltä, että ”aidot, puhtaat tuotteet ovat kokeneet inflaatiota”, kun puhutaan nykypäivän ruokailutottumuksista.
”On sitä prosessointia paljon muuallakin kuin lihapuolella, mutta keskustelusta puuttuu vielä kokonaan kasvispuolen monenkirjavat lihaa korvaavat tuotteet. Verrattuna kinkkuleikkeleeseen, ovat ne menneet läpi todella rajun prosessin. Onko näistä tehty vastaavat tutkimukset kuin keskusteluissa olevista leikkeleistä?”, Lahti kysyy.