• MT 100 vuotta sitten: Suomalaislihaa ei enää käännytetä Norjasta

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 30.1.1926 myös edeltävän vuoden juustonviennistä. Suomalaisjuusto maistui erityisesti Saksassa.
    Vuosisata sitten Norja salli lihantuonnin Ruotsin lisäksi Suomesta.
    Vuosisata sitten Norja salli lihantuonnin Ruotsin lisäksi Suomesta.  Kuva: Carolina Husu
    Koti|Historia ja perinne
    1.2.202616:00
    Tuovi Mäkipere

    Suomalainen liha pääsee Norjaan.

    [Norjan] maanviljelysministeriö on tänään päättänyt sallia lihantuonnin Suomesta osittain eräillä ehdoilla, jotka koskevat lihantuontia Suomeen muualta. Ruotsia lukuunottamatta tulee Suomi näinollen olemaan ainoa maa, josta lihan tuonti Norjaan on sallittu.

    Ylläoleva lyhyt sähkösanoma siis tietää, että se luonnoton asiaintila, joka Norjaan suuntautuvaan lihan vientiimme nähden on ollut olemassa ja johon me yhä uudestaan ja uudestaan olemme kiinnittäneet tärkeätä huomiota, on nyt selviytynyt ja saanut oikeudenmukaisen ratkaisun.

    Tätä ratkaisua, jonka merkitykseen palaamme tarkemmin tuonnempana, on meidän ilolla tervehdittävä.

    Juuston vienti 1925.

    Viime vuonna vietiin maastamme Maaseudun Tulevaisuuden saamien tietojen mukaan juustoa eri maihin seuraavat määrät:

    Yhdysvaltoihin 64,919 kg., Ranskaan 8,736 kg., Englantiin 19,735 kg., Belgiaan 75,703 kg., Alankomaihin 13,811 kg., Danzigiin 677 kg., Saksaan 3,224,762 kg.

    Tanskaan 184,131 kg., Norjaan 65,794 kg., Ruotsiin 157,427 kg., Latviaan 3,535 kg., Eestiin 341 kg. ja Venäjälle 218 kg.

    Väkirehuseoksia mainostettiin Maaseudun Tulevaisuudessa tammikuussa 1926.
    Väkirehuseoksia mainostettiin Maaseudun Tulevaisuudessa tammikuussa 1926. Kuva: Kansallisarkisto

    Onni onnettomuudessa.

    Viime tiistaina ajoi juna Tammisaaren luona eräällä ylikäytävällä sen yli parhaillaan kulkeneen hevosella matkanneen maalaisen päälle.

    Hevonen siirtyi radan toiselle puolelle ja ajaja rekineen toiselle kummankaan saamatta mitään vammoja. Aisat vain katkesivat.

    Katiskalla saatu metsäkana.

    Viime keskiviikkoaamuna sai eräs kurulainen kalastaja rautakatiskastaan elävän metsäkanan. Merkillinen tapaus on selitettävissä siten, että kalastaja oli ripustanut katiskan rannalla olevaan pajupensaaseen ja oli lintu lentänyt siihen.

    Ennätys Helsingin–Tallinnan lentoliikenteessä.

    Viime keskiviikkona saavutti Aeronaut ennätyksen Helsingin lentoliikenteessä. Kahdella koneella kuljetti se päivän kuluessa 19 henkilöä Tallinnasta Helsinkiin ja 12 henkilöä täältä Tallinnaan.

    Tehtiin kaikkiaan 6 edestakaista lentoa.

    Lisää aiheesta
    • Kotimaisen lihan hiilijalanjäljen eduista ei puhuta tarpeeksi, sanoo Atrian toimitusjohtaja Kai Gyllström.

      Elintarviketeollisuus | Jos Atria onnistuisi vientiponnisteluissaan, se hyödyttäisi monia muitakin

    • Juustomestari Hans Knüsel (vas.) ja yrittäjä Peter Dörig tutkivat mouhijärveläisen Herkkujuustolan kypsymässä olevaa juustoa. Tämä Vilho-juusto vaatii vielä neljä lisäkuukautta ennen kuin se on valmis nautittavaksi.

      Ruoka | Suomalainen juusto on laatutavaraa, mutta juustokulttuurissa häviämme – sveitsiläinen juustomestari patistaa tarjoamaan herkkuja maailmalle ja puhumaan niistä

      Tilaajalle
    • Alkupalalautasen uutuuksia ovat muun muassa tillisäilötyt juurekset ja leipäjuustosalaatti.

      Ravintolat | Laineilla pääsee joulun makuihin – Helsinki-Tallinna-välillä ehtii syödä itsensä pyörryksiin, jos ei malta valikoida

    • Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti joulukuussa 1925 Valtion rikkihappo- ja superfosfattitehtaiden mahdollisest alaajennuskesta. Arkistokuvassa Siilinjärven fosfaattikaivos tällä vuosituhannella.

      Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Lisää rikkihappoa ja superfosfaattia, tai sitten ei

    Artikkelin aiheet
    suomalainen liha
    juustonvienti
    Norja
    Maaseudun Tulevaisuus
    Helsinki–Tallinna lentoliikenne
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 6

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

    • 7

      Kulttuuri | Pariskunta perustaa karjatilan, vaikka kumpikaan ei tunne maataloutta

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää